Tutkijan sosiaalinen media -kurssin tehtävänä on kirjoittaa blogipostaus oman tutkimuksen aihepiiristä. Valitsin aiheekseni kertoa, miten teen viestintäsuunnitelman omalle väitöskirjatutkimukselleni. Näinhän saisin käden käänteessä sekä blogipostauksen että sen suunnitelman. Miten kätevää!

Kuitenkin sen sijaan, että olisin heti onnistunut suunnitelman laatimisessa, rimpuilinkin hyvän aikaa siinä, että onnistuin pääsemään yli kauhustani alkaa viestiä ylipäänsä kenellekään mitenkään.

Ohjeita, neuvoja, viestinnän ja sen suunnittelemisen hyödyistä on runsaasti saatavilla. Esimerkiksi Mari Kiviniemi evästää Kaskas Median blogissa  tutkimushankkeen viestintäsuunnitelman tekoon muistilistalla. Muistilista patistaa määrittelemään viestinnän tavoitteet, valitsemaan mittarit, määrittämään kohde- ja sidosryhmät, kiteyttämään hankkeen ydinviestit, valitsemaan viestintäkanavat ja -toimet, ajoittamaan oikein ja seuraamaan vaikuttavuutta. Hahmottelen seuraavassa viestintäsuunnitelmaa omalle väitöskirjatutkimukselleni, ja sovellan siinä näitä ohjeita.

Tavoitteet

Väitöskirjassani tutkin julkisen sosiaali- ja terveysalan johtamista. Tavoitteenani on – kuten yhteiskuntatieteellisen alan tutkijalle sopii – saada työlläni aikaan muutosta, eli entistä parempaa sote-alan työelämää. Tavoitteeni on tuottaa tutkimuksellani tietoa päätöksenteon tueksi.  hyvällä viestinnällä voin tehdä päättäjille sen omaksumisesta ja käytöstä mahdollisimman vaivatonta. Ymmärrän, että vaikka tutkimus olisikin oman työelämäni tärkein asia, se on päättäjille vain yksi asia muiden tärkeiden asioiden aallokossa.

Toki tutkimukseni viestinnällä on muitakin tavoitteita. Yksi on aiheen yleisen tunnettuuden lisääminen. Uuden näkökulman avaaminen asiantuntija-alojen työntekijöiden haluttuihin ominaisuuksiin on mielestäni sinällään arvokasta. Lisäksi tavoitteenani on tehdä oman lehmäni olo ojassa mukavaksi ja julkiseksi: Viestimällä tutkimusaiheestani luon ja vahvistan samalla omaa profiiliani alan asiantuntijana.

Ennen kuin tutkimuksestani on jaossa varsinaista tieteellistä kontribuutiota, tavoitteeni on tutkimukseni aiheella herättää kiinnostusta ja vuoropuhelua muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa ja pohjustaa siten innostunutta maaperää tulossa tuleviin tuloksiin. Uskon, että aiheeni puhuttelee.

Ydinviestit

Ydinviestissä kiteytyvät tutkimuksen tavoitteet ja se, miksi ne ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä. Ydinviestit voivat vaihdella kohdennettaessa niitä eri sidosryhmille ja tutkimuksen eri vaiheissa.

Tutkimukseni on alussa, ja ydinviestinä väitöskirjani työnimi on kyllin kuvaava: Kiltteyden johtaminen sote-alalla. Työssä kiltteyttä tarkastellaan työntekijöiden, työyhteisöjen ja prosessien haluttuna ominaisuutena. Lähtökohtana on organisaation eteenpäinkatsovan ja tarkoituksenmukaisen kiltteyden tietoinen vaaliminen keinona sote-alan työpaikkojen veto- ja pitovoiman parantamiseen. Yhteiskunnalliseen keskusteluun tutkimukseni tuo yhden näkökulman siihen, ettei ihminen ole kone.

Sidosryhmät

Sidosryhmäni ja niiden tärkeys vaihtelevat tutkimuksen edetessä. Aloitan kertomalla tästä ”vain omalle verkostolleni”, ja siitä joukosta kiinnostuneimmat, alasta riippumatta, auttavat palautteellaan ja keskusteluin minua myös jäsentämään tutkimustani. Tähän ikään ehdittyäni verkostoa on jo onneksi olemassa.

Kun tutkimus alkaa tuottaa tuloksia, tärkeimpiä sidosryhmiäni ovat päätöksentekijät, kuten paikallisen ja valtakunnallisen tason poliitikot, heidän päätöksiään valmistelevat virkamiehet ja sote-organisaatioiden johtamisen kaikki hierarkiaportaat. Koska ajattelen, että väitöskirjani aihe – kiltteyden johtaminen – on tärkeä myös muilla julkisilla aloilla sekä myös muilla asiantuntija-aloilla, tavoittelen yleisönäni myös yritysjohtajia ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä.

Vaikka koen tutkimusaiheeni kumpuavan käytännön kehittämistarpeista, työllä on väitöskirjana vakaa joukko akateemisia sidosryhmiä. Kun julkaisen tutkimuksestani tieteellisiä artikkeleita, odotan akateemisen maailman asiantuntijoiden sutkisti suolistavan tutkimusmetodologiani pitävyyden, teoriani jykevyyden, argumentaationi vahvuuden ja tulosteni luotettavuuden. Heidän palautteensa takaa myös tutkimukseni uskottavuuden käytäntöön sovellettaessa.

Viestintäkanavat ja -toimet

Nyt minun on tärkeintä reipastua sosiaalisessa mediassa. Kanavista LinkedIn tuntuu luontevimmalta. Olen luonteeltani pohdiskelevaa sorttia, ja sanomani muotoilussa yleensä kestää, joten koen esimerkiksi Twitterin vilinän uuvuttavaksi. Some-julkaisemiseni koostuu esimerkiksi omista keskustelun aloituksista ja muiden ihmisten julkaisujen kommentoinnista. Tärkeää on myös osallistua keskusteluun esimerkiksi ammatillisissa webinaareissa ja tapahtumissa. Edistän tutkimusaiheeni asiaa asiapitoisilla aiheilla ja omaa tunnettuuttani myös kevyemmällä sisällöllä. Viestin yleistajuisesti.

Tutkimusviestintäsuunnitelmaani kuuluu toki myös tavoitetason nosto tulevaisuudessa. Kunhan nyt ensin saan asiaa edes jalalle, myöhemmin tutkimusviestintäni voi sisältää somejulkaisemisen lisäämisen lisäksi esimerkiksi oman tapahtuman tai verkkoluentosarjan järjestämisen, oman tutkimusaiheisen blogin perustamisen tai policy briefit eli politiikkasuosituskoosteet, joilla kiteyttää päättäjille ja virkamiehille kohdennetusti tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi. Myös konferenssiesitykset ovat tulevaisuudessa ilmeinen tutkimusviestinnän areena.

Valitse mittarit, seuraa vaikuttavuutta

Tutkimusviestinnässäni ensimmäisenä tavoitteena on ponnistaa ryhtymättömyydestä ryhtymiseen. Julkaiseminen jännittää, eikä rutiinia vielä ole. Siksi ihan alkuun mittarina toimivat toteutuneiden some-julkaisujen tai muiden puheenvuorojen lukumäärä kuukaudessa. Mittarit esimerkiksi vaikuttavuudelle ovat vasta tulollaan.

No eihän tämä suunnitelma täysin kattava ole, vaan kuuluu myös uuteen ”viesti nyt edes jotain” -ohjelmaani. Esimerkiksi viestinnän oikean ajoituksen suunnitteluni on tasolla ”aloita heti, postaa viikoittain”. Viestintäsuunnitelma on yleensäkin ajan kuluessa, kuten kvartaaleittain, päivitettävä dokumentti.

Ja kuitenkin, vaikka olisi miten pätevä ja kattava tutkimusviestintäsuunnitelma, tärkeintä on muistaa, että päätyönäni on tutkimuksen tekeminen.

Elina Palovuori
tohtoriopiskelija
sosiaali- ja terveyshallintotiede
Vaasan yliopisto

Blogikirjoitukseen on saatu eväitä myös kirjasta: Koskinen, I, Ruuska, M & Suni, T. (2018). Tutkimuksesta toimintaan – Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen. Art House Oy.