palapeli

Suomi sote-uudistuksen äärellä

Ajankohtaista

Lähes 20 vuotta siihen meni, mutta viimein kesällä eduskunta hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat lait. Täytäntöönpanovaiheen pituus onkin sitten huomattavasti lyhyempi kuin suunnittelun, sillä kaiken pitäisi olla valmista jo vuoden 2023 alussa. Kyse on ehkä sodanjälkeisen ajan suurimmasta julkishallinnon organisaatiouudistuksesta. Muutokset eivät koske pelkästään sosiaali- ja terveydenhuoltoa, vaan uudistuksen jälkeen myös jokainen peruskunta näyttää hyvin erilaiselta verrattuna tähän päivään. Massiivisesta uudistuksesta huolimatta vain harva suomalainen tietää, mistä tässä uudistuksessa on kyse. Seuraavassa on esitetty viisi asiaa, jotka jokaisen suomalaisen on syytä tietää käynnissä olevasta muutosprosessista:

  1. Uudistuksessa perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut integroidaan yhden organisaation alle.
  2. Organisaatiota kutsutaan hyvinvointialueeksi ja sen järjestämisvastuulle kuuluvat edellä mainittujen palveluiden lisäksi pelastuslaitosten sekä erityishuoltopiirien palvelut.
  3. Päätösvalta siirtyy kunnanvaltuustoilta hyvinvointialueiden aluevaltuustoille. Aluevaltuustojen valtuutetut valitaan tammikuussa pidettävissä aluevaaleissa.
  4. Rahoitus puolestaan siirtyy kunnilta valtiolle. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, tuleeko rahoitus jatkossa suoraan valtion talousarviosta vai saavatko hyvinvointialueet alueellisen verotusoikeuden.
  5. Kaiken tämän uudistuksen tarkoituksena on saada isommat hartiat rahoituksen riittävyyden takaamiseksi sekä varmistaa, että tulevaisuudessa ympäri Suomea on tarjolla laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Pohjanmaalla uudistus toteutuu vuoden etuajassa, sillä alueen kunnat ovat päättäneet integroida palvelut vapaaehtoisen kuntayhtymän alle jo vuoden 2022 alusta alkaen. Muutosprosessi on ollut käynnissä puolitoista vuotta, ja yhtenä muutoksen kulmakivenä on ollut se, että muutosta hallitaan tutkitun tiedon avulla. Tämän varmistamiseksi Vaasan sairaanhoitopiiri ja Vaasan yliopisto ovat solmineet viisivuotisen tutkimusyhteistyösopimuksen, johon on sidottu yliopiston parhaita kompleksisuusteorian tutkijoita. Yhteistyön sivutuotteena toivotaan syntyvän myös pro gradu -lopputöitä sekä väitöskirjoja.

Oma väitöskirjatutkimukseni liittyy käynnissä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistukseen sekä dynaamisiin kyvykkyyksiin. Dynaamisille kyvykkyyksille ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, ja sen vuoksi niitä on pidetty myös abstrakteina, epämääräisinä ja vaikeaselkoisina. Tiivistettynä dynaamisilla kyvykkyyksillä tarkoitetaan kuitenkin prosessia, jonka avulla organisaatio voi järjestää käytössään olevat resurssit uudella tavalla siten, että se pystyy paremmin vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksiin.

Tutkimukseni keskittyy siihen, minkälaisia dynaamisia kyvykkyyksiä muutosprosessista voi syntyä. Tutkimuksen mielenkiintoa lisää se, että dynaamisten kyvykkyyksien tutkimus on kasvanut viime vuosina liiketaloustieteellisen tutkimuksen parissa, mutta julkishallintoa koskeva dynaamisten kyvykkyyksien tutkimus on edelleen vähäistä. Edessä on siis mielenkiintoisia vuosia, jolloin selviää, miten Suomi onnistuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ja minkälaisia tuloksia väitöskirjatutkimukseni tuottaa.

Juha Post
Tohtoriopiskelija
Hallintotieteet

2 kommenttia artikkeliin “Suomi sote-uudistuksen äärellä

  1. Seurakuntien ja kuntien tehtävät erotettiin toisistaan joskus 1800-luvun lopulla. Sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut tähän asti kuntien ”peruskauraa”. Tilanne tulevien ”kevytkuntien” kannalta on uusi. Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisyyden takia myös näiden alojen tukipalvelut talouden ja tekniikan puolella uudistuvat kokonaan, mikä sinänsä antaa talouksien hoidolle uusia mahdollisuuksia, mutta rationalisointi tulee näiltä puolin myös hävittämään paljon työpaikkoja. Tuloksena on tietysti lisää keskitystä suurempiin yksiköihin suurempiin kuntiin, hyvinvointialueille tai yksityisille. Toivottavasti ei synny kovin suurta kaaosta, jossa kevytkunnatkin joutuvat etsimään pelastusrengasta.

  2. Mielenkiintoisia vuosia on edessä, myös tutkimuksesi osalta. Valtiotietelijän näkökulmasta yksi isoimmista ongelmista on nimenomaan se että vain harva suomalainen tietää mistä tässä on kyse ja mistä kohta äänestetään. Ihmiset tulevat kyllä äänestämään, mutta suurin osa vain vanhasta tottumuksesta ja samaa puoluetta kuten aina, tietämättä mistä äänestetään oikeasti. Äänestysprosentti uhkaa silti jäädä matalaksi ja etenkin kouluttamattomat ovat vaarassa jättää äänestämättä. Nämä ovat valtavia ongelmia demokratian osalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Verkkotoimitus

Verkkotoimitus - Väitöskuiskaaja