Eräs yliopistomme nuori menestyvä professori esitti tämän kysymyksen ensimmäisen kerran heti tohtoriopintojeni alussa. Kysymys pysyi mielessäni jonkin aikaa. Miksi? Miksi haluan suorittaa tohtorin tutkinnon? Miksi olen lähtenyt tälle jatkuvien haasteiden matkalle? Miksi olen antanut elämässäni niin paljon tilaa MS Wordille ja tieteellisille julkaisuille?
Vastaukseni tähän kysymykseen on mutkaton. Teen sen, koska se tekee minut onnelliseksi! Muistan edelleen sen onnen tunteen, kun sain tietää, että sain opiskelupaikan tohtorikoulutusohjelmassa. Samaa onnellisuutta tunnen joka kerta kun käyn tutkimusryhmäni seminaareissa tai suoritan kursseja ja opin jotain uutta. Kyllä, olen yksinkertaisesti onnellinen ja kiitollinen, kun minulle on annettu mahdollisuus oppia ja kehittyä sekä jakaa näkemykseni tai työni tulokset muiden kanssa.
Tunnen kiitollisuutta siitä, että ohjaajani kuuntelevat ajatuksiani ja esittävät omia kokeneen tutkijan näkökulmiaan. He antavat minulle tilaa pohtia ja puntaroida ideoita – he antavat minulle mahdollisuuksia oivaltaa! Ohjaajieni intohimo tutkimuksen tekemiseen ja omistautuminen tieteelle ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen. He inspiroivat minua esimerkillään jatkamaan tällä jatkuvien haasteiden matkalla.
Miksi tohtoriksi? – Koska se tekee minut onnelliseksi ja olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta!
Taina Kuusela
KTM, tohtoriopiskelija
Talousoikeus
Jaan Tainan näkemyksen täysin! Olen itsekin täynnä intoa ja kiitollisuutta uuden oppimisen edessä ja siitä, että saa olla jäsenenä tässä arvostamassani akateemisessa yhteisössä!
Kiitos kommentistasi, Arto. Hienoa kuulla, että palat halusta oppia uutta. Olen kanssasi samaa mieltä, että on etuoikeus saada kuulua arvostettuun akateemiseen yhteisöön. Onnea opintoihin!
Kirjoituksesi kuvastaa osuvasti sitä intohimoa ja rakkautta tutkimukseen ja uuden tiedon oppimiseen ja löytämiseen, jonka uskon meidän kaikkien tutkimusalan valinneiden jakavan. Siinä on omat haasteensa, kuten kaikessa muussakin, mutta juuri tuo kuvaamasi onni ja kiitollisuus siitä, että saa tehdä juuri tätä, on koko ajan vahvana läsnä.
Kiitos kommentistasi, Satu. Olet oikeassa, tutkimuksen tekeminen vaatii niin intohimoa ja rakkautta kuin myös sitoutuneisuutta. Onnea tutkimuksen tekemiseen!
Hyvä kirjoitus, heleppo samastua. Tutkimuksen tekeminen ja uuden oppiminen on hämmentävän mukavaa, varsinkinkin kun, meitä ohjataan siihen :).
Kiitos kommentistasi, Tuomo. Hienoa, että myös sinä tunnet olosi kotoisaksi tutkimuksen parissa. Toivotan sinulle onnea ja intoa tutkimuksen tekemiseen!
Tekstiisi on tosiaan helppo samaistua. Tohtorikoulutusohjelma antaa paljon itselle, mutta yhtä lailla se on mahdollisuus antaa paljon myös muille. Itse kukin voimme olla sekä onnellisia että kiitollisia saamastamme mahdollisuudesta, joskin sen eteen on tehty myös paljon töitä. Onnellisuus, kiitollisuus sekä intohimo tutkimukseen luovat erinomaiset lähtökohdat antaa tiedeyhteisölle vastavuoroisesti mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta. Siitähän tässä on pohjimmiltaan kyse.
Kiitos kommentistasi, Jesse. Olen kanssasi samaa mieltä, että tohtorikoulutusohjelma antaa paljon itselle. On myös tärkeää muistaa tutkijan velvollisuus jakaa tutkimuksen tuloksia ja antaa tiedeyhteisölle. Kyse todellakin on vastavuoroisuudesta. Onnea ja iloa tutkimuksen tekemiseen!
Erittäin hieno kirjoitus! Vastoinkäymisistä huolimatta on välillä tärkeää muistuttaa itseään mikä ainutlaatuinen mahdollisuus tämä on ja miksi tähän tärkeään projektiin on lähdetty! Tsemppiä tutkimukseen!
Kiitos kommentistasi, Charlotta. Olet oikeassa, että välillä tällä polulla kohtaa myös haasteita. Niistä yli pääseminen vaatii sisua ja sitoutuneisuutta. Kirkas päämäärä auttaa eteenpäin. Tsemppiä myös sinulle tutkimuksen tekemiseen!
Tähän tekstiin on helppo samaistua. Kirjoitus kuvastaa hyvin sitä intoa, mikä liittyy uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.
Kiitos kommentistasi, Vuokko. Hienoa kuulla, että olet innostunut uuden oppimisesta ja itsesi kehittämisestä. Toivotan sinulle onnea tutkimuksesi parissa työskentelyyn!