Aloittaessani ensimmäisessä ylihoitajavirassani eräässä sairaalassa halusin esitellä sairaalan osastonhoitajille ajatuksen toiminnan kehittämisohjelmasta, jonka viimeisenä vaiheena esitin ajatuksen koko sairaalan yhteisestä laatuohjelmasta. Aikatauluni olisi ollut silloisen toimintatapani mukaan hyvin nopeatempoinen. Kuitenkin kokemus on osoittanut, että laadun kehittäminen on pitkäkestoinen toiminta terveydenhuollossa.
Kaikilla on varmasti yhteinen näkemys, että laatu kuuluu potilaalle ja asiakkaalle, ja sitä he itsekin odottavat. Terveydenhuollon laatua ohjaamaan on saatu kansalliset suositukset ja lainsäädäntö. Tarkkaa määritelmää terveydenhuollon laadulle ei ole eikä myöskään tarkkaa mittaristoa sen mittaamiseen, mutta useista laatuun vaikuttavista tekijöistä vallitsee yksimielisyys. Niillä voidaan kuvata laatua ja niitä myös mitataan organisaatioissa.
Terveydenhuollon laatu toteutuu hyvin koulutettujen ammattilaisten osaamiseen ja yhteistyöhön pohjautuen. Käsitteenä terveydenhuollonkin laadulla on juuret ja tausta teollisuudessa ja muutamien laatugurujen ajattelussa. Nämä laatugurut, kuten W.E. Deming, J.M. Juran ja A.V. Feigenbaum, ovat nähneet laadun nimenomaan asiakkaan odotuksiin vastaamisena. Tämä on hyväksytty ajatus myös terveydenhuollossa. Edellä viitatut laatugurut ovat määritelleet laadun olevan koko systeemin asia eikä yksittäisen työntekijän asia.
Laatu on keskeinen menestystekijä terveyspalveluja tarjoaville organisaatioille riippumatta, ovatko ne julkisen terveyspalvelun organisaatioita tai yksityisiä toimijoita. Laatua ei voida varmistaa erillisten tekijöiden parantamisella, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista laadun kehittämistä. Tähän on tullut avuksi erilaisia laatujärjestelmiä, jotka toimivat laadun kehittämisen viitekehyksinä sekä mahdollistavat ulkopuolisten asiantuntijoiden systemaattisen arvioinnin organisaatioiden laadun tilanteesta ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä. Terveyspalveluja tuottavat sekä julkiset että yksityiset organisaatiot raportoivat laatutilanteestaan väestölle. Samoin laatutietoa on saatavilla THL:n sivuilta.
Terveydenhuollon laatua on tutkittu runsaasti kansainvälisesti ja myös Suomessa. Tutkimuskohteena on usein ollut laatu jonkin potilasryhmän näkökulmasta, esimerkiksi päivystyspotilaan, lapsipotilaan tai psykiatrisen potilaan näkökulmasta. Tutkimuksista saatua tietoa voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Kansainvälisesti on runsaasti tutkimusta myös laatuohjelmien käytöstä koko organisaatiota kattavana terveydenhuollon laadun varmistajana, mutta Suomessa tutkimus on vähäisempää.
Kuten elämässä tapahtuu, niin työpaikat vaihtuvat. Niiden myötä syntyy uusia unelmia, ja niin tapahtui minullekin. Ajatus jatko-opinnoista oli ollut mielessäni, mutta työ ja muut velvollisuudet tuntuivat olevan esteenä. Edelleen mielenkiintoni kohdistuu laadun kehittämiseen ja erityisesti organisaatiossa käytössä olevan laatuohjelman ja laatujohtamisen näkökulmasta.
Laadun kehittämistä tulee johtaa organisaatioissa. Aiemmin viitatut laatugurut käyttivät käsitettä kokonaisvaltainen laatujohtaminen (Total quality management), jolla tarkoitetaan kirjallisuuden mukaan laatua keskeisenä pitävää johtamistoimintaa, joka perustuu organisaation kaikkien jäsenien osallistumiseen ja jonka tavoitteena on asiakastyytyväisyyden tuoma menestys ja organisaation jäsenten ja yhteiskunnan hyöty. Perusta on organisaation ylimmän johdon ja henkilöstön sitoutuminen kehittämistyöhön. Kirjallisuudessa kokonaisvaltainen laatujohtaminen yhdistetään johonkin laajaan laatuohjelmaan.
Toteuttaakseni ajatuksen jatko-opinnoista hakeuduin sosiaali- ja terveyshallintotieteen jatko-opiskelijaksi Vaasan yliopistoon tarkoituksena tehdä jatkotutkimus kokonaisvaltaisesta laatujohtamisesta sairaalaorganisaatiossa. Tarkastelen erään sairaalaorganisaation laadun kehittämistä kohti kokonaisvaltaista laatujohtamisesta. Kokonaisvaltaisella laatujohtamisella ei ole raja-arvoa, millä todentaa sen toteutumisen taso, mutta kirjallisuuden mukaan siihen kuuluu kriittisiä menestystekijöitä, joiden toteutumisen avulla voidaan tilannetta arvioida. Terveydenhuolto on todettu kompleksiseksi järjestelmäksi, ja kirjallisuudessa esitetään myös kritiikkiä kokonaisvaltaisen laatujohtamisen soveltuvuudesta kompleksiseen toimintaan, mikä täytyy huomioida myös omassa tutkimuksessani. Systeeminäkökulmaa huomioin tutkimuksessani erään systeemiteorian näkökulmasta. Tutkimuskohteenani ei ole terveydenhuollon laatu, vaan sen kokonaisvaltainen johtaminen. Määränpäähän on vielä matkaa ja ehkä mutkiakin, mutta aihe on mielestäni ajankohtainen nyt ja tulevaisuudessakin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissakin aihe on ajankohtainen, samoin laatu tulee varmistaa nykyisissä poikkeustilanteissakin, vaikka haasteita on, ja niissähän juuri korostuu johtamisen merkitys.
Marjo-Riitta Himanen
Jatko-opiskelija
Sosiaali- ja terveyshallintotiede
Vaasan yliopisto
To research on a topic of interest in a postgraduate study is certainly one of the best academic decisions, your research focus obviously demonstrates this. Also, the idea of contributing towards a comprehensive quality development within the sector is commendable. I hope you ll’ accomplish all you have set your eyes on…good luck!
Ejike, many thanks for encouraging words !
All encouragement is necessary.
Tutkimusaiheesi on, kuten itsekin totesit, ajankohtainen meneillään olevan sote-uudistuksen toteuttamisen ja myös koronan kaltaisiin poikkeustilanteisiin varautumisen näkökulmasta. Tuloksia voi varmasti hyödyntää käytännön laadun ja johtamisen kehittämistyössä terveydenhuollossa. Menestystä väitöskirjatyöhösi!
Marita, kiitos kommenteistasi ja menestyksen toivotuksista, niitä tarvitaan ”tällä matkalla”.
Quality Management is not always met. because, quality healthcare or service, one will continue to improve quality of healthcare delivery for patient and providers in the healthcare ecosystems. I wish you all the best. There is this saying that total quality is not always met, but it can be messure up to an extent. This is the reason for continous Improvement or innovations. Keep up the good work.
Pius,
Thanks for encouraging words. The topic is interest precisely because of continuous improvement and innovations.
Hei Marjo-Riitta!
Aiheesi kiinnostaa minua paljonkin, koska opiskelen itse johtamista, mutta en tosin samalla alalla. Tämä oli hyvin avartava kertomus prosessistasi ja mitä tarkalleen ottaen aiot tutkia. Oman kokemukseni pohjalta voisin sanoa, että kokonaisvaltainen johtaminen on asia mihin tarvitsisi panostaa monessakin sairaalassa/terveysasemalla. Niin kuin mainitsit, laadun kehittämiseen tarvitaan myös henkilöstön sitoutumista ja vaikka et tutkikaan terveydenhuollon laatua, olisi tärkeää kehittää sitä asiakaspalvelukokemusta, jota saamme asioidessamme. Aika usein esim. lääkärit ovat joko todella mukavia tai heitä ei juuri potilaat kiinnosta (yksi muiden joukossa). Tähän pitäisi kiinnittää mielestäni huomiota. Mitä itse tuumaat?
Työn iloa sinulle!
Kaunis kiitos Sandra avartavista kommenteistasi ja kysymyksistäsi. Itse ajattelen niin, että johtaminen on ensinnäkin erittäin laaja käsite ja riippumatta siihen liittyvistä ”etuliitteistä”, sieltä löytyy hyvin pitkälle yhteisiä elementtejä mutta toki painotuserojakin. Viittaamani laatugurut nostavat esille tärkeimmäksi juuri asiakkaan tarpeet/asiakaskokemuksen. Toki johtamisympäristö oli eri kuin terveydenhuolto. He kaikki nostavat esille johtamisen tärkeyden ja vastuun johtamisesta ja henkilökunnan osallistumisen. Itse nostat esille juuri asiakaspalvelukokemuksen tärkeyden ja sitä se todella on. Onneksi asia on tiedostettu terveydenhuollossa ja siihen on panostettu hyvin paljon ja sitä seurataan mutta mikä on todellisuus kuitenkin. Vastuu asiakaspalvelukokemuksesta on kaikilla työntekijöillä sillä se työhän on useimmiten tiimityötä. Itse ajattelen, että siihen vaikuttaa paljon myös ko. organisaation organisaatiokulttuuri. Kuinka sitä kehitetään, tuetaan, mitä hyväksytään ja kuinka esimerkiksi annetaan palautetta myös henkilökunnalle, sekä positiivinen että kehitettävät asiat. Kaikessa tässä avainroolissa on johtamispositiossa olevat. Eri ammattiryhmien koulutuksessa on kiinnitetty laajaa huomiota juuri asiakkaan kohtaamiseen, koska se on usein se tekijä, jota asiakas ja hänen läheisensä arvioivat. Asiakkaita täytyy rohkaista palautteen antamiseen eri kanavia käyttäen ja samalla olla herkkänä niille, jotka eivät ehkä kykene palautetta antamaan. Tämä on itselleni ”sydänlämmin asia”! Käväisin eilen terveyskeskuksessa lääkärin vastaanotolla (rutiinitarkastus) ja sain kyllä niin ihanan ”asiakaspalvelukokemuksen” nuorelta lääkäriltä, että toivon kaikkien saavan sellaisia. Samoin tapasin nuoren hoitajan ja kokemus oli yhtä ihana. Eli luotan, että meillä on toivoa mutta antakaamme palautetta ja myös hyvästä kokemuksesta , näin tein itse eilen. Mielenkiintoista tietysti on, pitääkö antaa palautetta jos palvelu on hyvää, eikö se ole itsestäänselvyys?????
Tutkimuksen iloa sinullekin.
Olet valinnut hienon ja mielenkiintoisen aiheen tutkittavaksi. Laatu ja sen johtaminen toivottavasti tulevat näkymään myös tulevassa Sote-uudistuksessa. Laadulla pystytään varmasti vaikuttamaan laajasti terveydenhuollossa, ei vain itse hoidon laatuun, vaan myös hoidon kustannustehokkuuteen ja potilasturvallisuuteen. Onnea väitöstyöhön tärkeän aiheen parissa!
Kiitos kannustuksistasi. Haluan uskoa, että myös tulevassa SOTEssa voidaan vaikuttaa mainitsemiisi tekijöihin. Johtamisella on suuri merkitys myös tässä asiassa.
Kuten muutkin ovat kommentoineet, tutkimusaiheesi on todella mielenkiintoinen. Olemme kotona vaimoni kanssa keskustelleet ja seuranneet keskustelua synnytysväkivallasta, joka asiana liittyy vahvasti potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun. Tästä esimerkiksi Minä myös synnyttäjänä -kampanja vuonna 2019. Laadun tutkiminen on tärkeää ja esiin nouseviin puutteisiin on voitava reagoida.
Tsemppiä kirjoitustyöhön!