Hyvän asian yhteinen harha

Yleinen

Eräs kollegani lanseerasi 1990-luvulla tutkimushankkeessa kohtaamaamme ilmiötä kuvaavan lentävän lauseen ”hyvän asian yhteinen harha”. Teimme haastattelututkimusta luomutuottajista ja puhetta oli muun muassa luomutuotteiden markkinointiin liittyvistä haasteista.

Vaikutti siltä, että luomutuotteet päätyvät vain harvoin kassahihnalle asti, vaikka kuluttajakyselyissä asiakkaat ilmoittivat ehdottomasti kannattavansa ja käyttävänsä puhtaita kotimaista luomutuotteita.

Asia pulpahti esille uudestaan käynnistäessämme kuluvan syksyn aikana Lähiö-Inno-hanketta. Hyvän asian yhteinen harhahan se siellä kummitteli taas.

Mitä asukkailta, projektityöntekijöiltä ja viranhaltijoilta itse asiassa kannattaa kysyä lähiöiden tilannetta kartoitettaessa ja kuinka he vastaavat tutkijoille. Onko lähiöiden kehittäminen itsestään selvästi aina hyvä ja toivottava asia? Ja jos on niin mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Hyvän asian yhteiseen harhaan törmäsimme heti tutkimuksen alkumetreillä pohtiessamme tiedonhankintatapoja. Valistuneet kansalaiset antoivat etukäteen vinkkiä, että järjestäkää kuulkaa sellaisia yhteisöllisiä tilaisuuksia Olympiakorttelissa ja Ristinummella. Suorapuheinen asukas kuitenkin täräytti, että ei aikuisille ihmisille kannata järjestää mitään makkaranpaistotilaisuuksia.

Ehkä kysymys on lopultakin luottamuksesta. Makkaranpaistotilaisuudet lienevät OK, jos ne perustuvat keskinäiseen kunnioitukseen hymistelyn sijaan. Ei myöskään saa ajautua asetelmaan, missä tutkijat tulevat neuvomaan ja paapomaan asukkaita. Tasavertaisessa suhteessa syntyy aitoa luottoa, jolloin juttuakin riittää puolin ja toisin.

Toiset asiat ovat lähtökohtaisesti hyväksyttyjä. Niiden kohdalla eri mieltä oleminen on vaivalloista, vaivaannuttavaa tai inhimillisesti katsoen mahdotonta. Vikaa voi olla myös tutkijoiden kysymyksenasettelussa. Jos kysytään itsestään selvyyksiä, myös vastaukset ovat sen mukaisia: mitä mieltä olet ilmastonmuutoksen hidastamisesta, entäpä luonnonsuojelun tarpeellisuudesta tai vähäosaisten auttamisesta.

Ehkä on myös pahan asian yhteinen harha. Vaikenemisen kulttuuri piirittää aiheita, joista on hankala tai kiusallista puhua, ja siksi niistä ei välttämättä kerrota mitään ulkopuolisille. Saatetaan ajatella, että ongelmien esiin nostaminen aiheuttaa vain lisää ongelmia.

Liki 30 vuotta takaperin luomutuottajien nahistuneet porkkanat eivät kiertäneet riittävän nopeasti kaupan vihanneslaareissa. Ne päätyivät asiakkaiden potkittaviksi markettien kuraisille käytäville. Eihän se sopinut kriittiselle laatutietoiselle kuluttajalle laisinkaan. Ongelmiin kuitenkin tartuttiin ja nykyisin monenlaiset luomutuotteet ovat tärkeä osa kaupan valikoimia.

Kehittyminen edellyttää yhteisten harhojen tunnistamista. Tulee olla valppaana, jotta itsestäänselvyydet, stereotypiat tai ennakkoluulot eivät tee meistä aloitekyvyttömiä. Olympiakorttelin ja Ristinummen tulevaisuus näyttää juuri niin mielenkiintoiselta kuin itse haluamme.

Puhukaa meille.

Lähiö-Inno-hanke etsii Olympiakorttelin ja Ristinummen asukkaita kertomaan kokemuksistaan ja kuvaamaan jokapäiväistä elämäänsä. Tutkimustiimi pyytää vapaaehtoisia asuinalueittensa arjen asiantuntijoita ilmoittautumaan nettilomakkeen kautta. Tutkijoiden tarkoituksena on ymmärtää paremmin asukkaiden tarpeita sekä saada kehitysideoita suoraan heiltä.

Aiheesta lisää täällä: https://sites.uwasa.fi/lahioinno/

2 kommenttia artikkeliin “Hyvän asian yhteinen harha

  1. Tuo hyvän asian yhteinen harha on hyvä oivallus, samoin pahan asian yhteinen harha. Noinhan se on. Puheet ja teot eivät helposti kohtaa. Tässä ongelmana on vielä se, että tehtiinpä Ristinummella ja Olympiakorttelissa miten hyvää kehittämistyötä tahansa, vaikuttaako se maineeseen, joka niille on muodostunut. Sitä kun ylläpitävät ne, joilla ei ole kuin kuulopuheita käyttövoimanaan. Pahan asian yhteistä harhaa kun voi ylläpitää puhumalla vastoin parempaa tietoaan.

    Olympiakorttelin osalta on kiva oppia tietämään miten puhuvat sen uudet naapurit. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, se ympäröidään sellaisella, jota kiinteistönvälittäjien täytyy pystyä hehkuttamaan unelmakohteena asiakkailleen.Miten siis ottavat huomioon sen, ettei Olympiakortteli häviä sieltä mihinkään? Vaikenemalla kuoliaaksi vai kehittämällä sille ihan uuden tarinan?

  2. Kiitos kommentista Esa. Tämän lyhyenkin rupeaman perusteella, mitä olemme perehtyneet alueisiin uskaltaa jo kaiketi sanoa, että luulo ei ole tiedon väärti. Asuinalueet ovat sosioekonomista statusta heijastelevia, ja tuota statusta määritellään alati suhteessa ympäröiviin alueisiin samassa kaupungissa. Olympiakortteli ja Ristinummi ovat kärsineet kohtuuttoman paljon asuinalueiden maalittamisesta. Kyllä, nämä kaupunginosat tarvitsevat juurikin uuden kohottavamman tarinan. Etenkin ko. alueiden ulkopuolelta tulevien vaasalaiseen asumiseen liittyvien kertojaäänien kannattaa miettiä, miten he haluavat olla sanoittamassa tulevaisuuden Vaasaa ja sen kehittyviä kaupunginosia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilkka Luoto

Ilkka Luoto - Paikan henki

Olen aluetieteen yliopistonlehtori Ilkka Luoto ja naputtelen blogiini tekstejä kulloinkin sormenpäitäni polttelevista yhteiskunnallisista aiheista. Paikan henki on arvaamaton, eikä sen liikkeitä siksi tulisi tavoitella liian rationaalisin keinoin.