Aluekehityksen johtaminen ja kilpapurjehdus

Yleinen

Näillä kahdella sangen erilaisella elämänalueella on muutamia ilmeisiä yhtymäkohtia. Ehkä kysymys ei ole kuitenkaan kovin erilaisista asioista loppujen lopuksi, sillä kummassakin operoidaan kompleksisessa maastossa tavoiteorientoituneesti. Tätä pohdiskelen seitsemän teeman ja niihin kytkemieni niin kutsuttujen opetuksien kautta.

Merellä sijaitsevan kilpailualueen tyypillisiin sääolosuhteisiin, kuten tuulenkääntymiin ja -taipumiin sekä veden virtauksiin kannattaa tutustua riittävässä määrin etukäteen, jolloin kilpailupäivän säähän sopivan strategian laatimiselle on olemassa realistinen ja riittävän tarkka tilannekuva.

Opetus nro. 1. Tunne alueesi, sen väestö, luonnonvarat, elinkeinot sekä keskeiset toimijat ja instituutiot.

Säähän ei voi vaikuttaa, kuten ei voi vaikuttaa globaalimuutoksen tai eri trendien aluevaikutuksiinkaan. Tuulen voimistuessa on muutettava purjeiden muotoa ja trimmattava venettä aktiivisesti. Aallokko ei ole samanlainen tänään kuin se oli eilen. Alati eri voimien vääntämiin dynaamisiin tilanteisiin tulee hakea toimivia ratkaisuja pienien säätöjen ja kokeilujen kautta.

Opetus nro 2. Korkean tason asiantuntijatyössä ei ole olemassa yksiselitteisiä tyyppitilanteita ja toimintamalleja. On olemassa vain tyyppitilanteiden variaatioita.

Menestyvät venekunnat saapuvat lähtöalueelle ajoissa haistelemaan olosuhteita ja lähtölinjan edullisempaa päätä. Monesti samat venekunnat ovat ensimmäisessä rivissä ylittämässä starttilinjaa ja pääsevät siten vapaissa tuulissa repimään kaulaa takana seuraaviin veneisiin.

Opetus nro 3. Ole proaktiivinen ja rohkeasti eturintamassa muutoksien tahdistamassa toimintaympäristössä. Edelläkävijäalueet näyttävät mallia perässätulija-alueille.

Kilpapurjehdusmiehistö on tiimi, jonka jokaisella jäsenellä on omat tehtävänsä. Niin ikään jokainen tiimin jäsen on ainutlaatuinen yksilö – ihminen. Tiimin jäsenet tekevät asioita toistensa ja veneen puolesta.

Opetus nro. 4. Sisäistä yhteispelin merkitys ja voima alueen elinvoiman sekä hyvinvoinnin kannalta. Viime kädessä alueiden kehittäminen perustuu yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen.

Purjevene liikkuu nopeasti silloin, kun kaikki ovat selvillä mitä tehdään ja miksi tehdään. Ei vinssejä pyöritetä samalla tarmolla, jos syyt reitinvalintaan ovat hämärän peitossa. Mikäli vaihtuvien tilanteiden asettamista valikoista ei keskustella riittävästi, on vaikea motivoitua rooliinsa ja innostua tekemisestä.

Opetus nro. 5. Kommunikoi jatkuvasti ja kommunikoi silloinkin, kun se tuntuu jopa turhalta.

Kilpapurjehduksessa nopea eteneminen perustuu osittain määrättyjen rutiinien sujuvaan hallintaan. Harjoituksissa toistetaan vastatuuli- ja myötätuulikäännöksiä, veneen painopisteen hallintaa sekä purjeiden säätöjen vaikutusta venevauhtiin. Rutiinit tuovat sujuvuutta, joka jättää kilpailutilanteessa aikaa muiden veneiden liikkeiden havainnointiin ja taktiikan laadintaan.

Opetus nro. 6. Tunne aluekehittäjän työkalut ja vaikuttamisen keinovalikot. Rutiinitehtävien automaattinen suoritus jättää aikaa vaativammille syväajattelua edellyttäville tehtäville.

Kilpailussa kierretään ennalta sovittua rataa, joten suuri tavoitekuva on purjehtijoille kirkas. Jokainen kilpailu sisältää kuitenkin ainutlaatuisia tilanteita ja asetelmia, joissa kohdataan muita veneitä. Nopeat tilanteet aiheuttavat jännitteitä ja paineita. Kilpailuissa tehdään aina taktisia virheitä sekä suoranaisia sääntörikkeitä.

Opetus nro. 7. Nosta virhearviot osaksi asiantuntijan kokemuspankkia. Älä jää vellomaan virheiden aiheuttamien negatiivisten tunnetilojen suohon. Menestyksekäs kilpapurjehdus kuten aluekehittäminenkin perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteen sisäistämiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ilkka Luoto

Ilkka Luoto - Paikan henki

Olen aluetieteen yliopistonlehtori Ilkka Luoto ja naputtelen blogiini tekstejä kulloinkin sormenpäitäni polttelevista yhteiskunnallisista aiheista. Paikan henki on arvaamaton, eikä sen liikkeitä siksi tulisi tavoitella liian rationaalisin keinoin.