Huutava vääryys, moni uhkuu ja puhkuu: sikamainen varallisuusero ja kapitalismin valuvika!

Kuvitellaanpa kokeeksi vielä suurempi epäsuhta: maailman varallisuudesta 90 prosenttia olisi päätynyt yhden ihmisen haltuun. Koko muu ihmiskunta jakaisi loput kymmenen prosenttia.

Mikä voisi oikeuttaa näin järjettömän varallisuuseron?

Ensinnä tulee mieleen: Ei mikään! On kaiken oikeuden ja kohtuuden vastaista, että yhdellä olisi niin paljon enemmän kuin liki kahdeksalla miljardilla yhteensä.

Harva kuitenkaan kannattaa tasajakoa ja yhteisomistusta. On totuttu ajattelemaan, että työstä ja vaivannäöstä tulee palkita ansion mukaan ja käypään hintaan. Toisaalta tasainen tulonjako lisää tutkitusti kaikkien hyvinvointia (R. Wilkinson & K. Pickett, Tasa-arvo ja hyvinvointi: miksi tasa-arvo on hyväksi kaikille, 2011). Tulonjaon tasaisuuden ja hyvinvoinnin yhteispisteillä pohjoismainen malli ja progressiivinen verotus ovat parasta, mitä on tarjolla!

Jo Aristoteles teki eron taloudenhoidon ja rikkauden tavoittelun välillä. Hänen mielestään rikkauden tavoittelua pitäisi rajoittaa, jos se ylittää terveen taloudenhoidon (Politiikka I, 9, 1257b28–33). Samassa hengessä moni olisi valmis säätämään lain varallisuuserojen enimmäistasosta. Yli menevä varallisuus verotettaisiin pois ja sijoitettaisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Laitetaanko varallisuuden yläraja vaikkapa miljardiin euroon?

• Forbes-lehden mukaan Amazonin Jeff Bezosi oli maailman rikkain henkilö vuonna 2018. Hänen omaisuutensa on yli 100 miljardia euroa.
• Maailmassa on yli 2000 miljardööriä ja yli 30 miljoonaa miljonääriä.
• Suomessakin on kymmeniä tuhansia miljonäärejä. He omistavat maamme yksityisestä varallisuudesta yli kolmasosan.

Biljardöörimme – kutsukaamme häntä Roope Ankaksi – haluaa kuitenkin puolustautua ja kertoa itsestään:

– En makuuta omaisuuttani rahasäiliössä tai pankkitilillä, vaan olen sijoittanut varat tuottavasti, järkevästi ja vastuullisesti. Rahani luo työtä ja työ luo rahaa.

– Jos varallisuuteni jaettaisiin tasan kaikille, mikään ei takaa, että sitä käytettäisiin järkevämmin tai edes yhtä järkevästi kuin minä.

Roope Ankka jatkaa:

– En yritä hyötyä varallisuudestani poliittisesti. En ”osta” poliitikkoja tai poliisia. Muutenkin pidän hygieenistä etäisyyttä päättäjiin. Kartan hyvä veli -verkostoja kuin ruttoa.

– En myöskään osallistu sotiin, vallankaappauksiin tai muuhun sellaiseen, vaan olen demokratian ja monipuoluejärjestelmän vankkumaton kannattaja.

– Olen sitoutunut YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeusjulistukseen. Suojelen myös luontoa ja tuen ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Greta Thunberg on idolini.

– Sitä paitsi maksan veroni säntillisesti ja lahjoitan paljon yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Veroparatiisit kierrän kaukaa.

– Olen myös hyvä työnantaja ja otan huomioon sidosryhmät. Sanalla sanoen kannan yhteiskuntavastuuta.

Lopuksi Roope Ankka haluaa sanoa tämän:

– En kellu Jacuzzissa tai aja Maseratilla, vaan olen nöyrä ja vaatimaton.

– Miksi minua kuitenkin vihataan, kysyy Roope Ankka suruissaan.

Mitä vastaat?

A) Roope bluffaa. Kukaan ei oikeasti ansaitse noin suurta omaisuutta rehellisin keinoin, vaan välistä on vedetty!

B) Kukaan ei tarvitse roopeankkamaista omaisuutta. Kohtuus ennen kaikkea, varsinkin ilmastonmuutoksen aikakaudella!

C) Maailmassa on miljardeja köyhiä. Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on ja anna köyhille!

D) Roope Ankan taloudellinen asema herättää huolta ja pelkoa. Valta pyrkii turmelemaan ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti, sanoi lordi Acton. Mitä jos Roope turmeltuu ja alkaa käyttää omaisuuttaan itsekkäisiin ja kataliin tarkoitusperiin? Entä miten käy, jos hänen omaisuutensa joutuu Kulta-Into Piin haltuun?

E) Valtava varallisuusero uhkaa demokratiaa ja tasa-arvoa. Kenenkään taloudellinen asema ei saisi olla suunnattomasti muita parempi.

F) Valtava varallisuusero uhkaa synnyttää monopoleja, estää kilpailua ja tervettä taloudellista toimintaa.

G) Jotain muuta. Mitä?