Vaasan yliopiston jalanjälki 2025: päästöt kasvavat, mutta toimintaa hitaammin

Vaasan yliopisto laski jälleen ilmastovaikutuksensa. Tänä vuonna mukaan tuli myös uusi mittari: luontojalanjälki. Yhdessä nämä kaksi lukua kertovat enemmän kuin kumpikaan yksinään. Hiilijalanjälki kuvaa vaikutusta ilmastoon. Luontojalanjälki taas kertoo vaikutuksesta lajien monimuotoisuuteen.

Miten luvut on laskettu?

Laskelma tehtiin Hanselin Hankintapulssi-työkalulla. Pohjana olivat vuoden 2025 ostolaskut. Menetelmä perustuu Suomen ympäristökeskuksen ENVIMAT-malliin. Siinä eri hankintojen päästöt arvioidaan Suomen markkinoilla olevien tuotteiden keskimääräisten hiilijalanjälkien avulla.

Laskelmassa huomioitiin myös inflaatio. Lisäksi otettiin huomioon, että yliopisto hankkii fossiilivapaasti tuotettua sähköä.

Luontojalanjälki laskettiin nyt ensimmäistä kertaa. Se perustuu Jyväskylän yliopiston avoimeen BIOVALENT-tietokantaan. Luontojalanjälkilaskelmallaan Vaasan yliopisto kuuluu edelläkävijöihin – harva organisaatio on vielä laskenut luontojalanjälkeään.

Hiilijalanjälki kasvoi noin 14 prosenttia

Vaasan yliopiston hiilijalanjälki oli vuonna 2025 yhteensä 4,21 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttia kiloa (kgCO2e). Vuotta aiemmin luku oli 3,68 miljoonaa kgCO2e. Kasvua tuli siis noin 14 prosenttia.

Samaan aikaan ostolaskujen kokonaisarvo nousi noin 15 prosenttia. Tämä on tärkeä havainto. Vaasan yliopiston strategisena tavoitteena on kasvaa. Opiskelijoita, tutkintoja, tutkimusta ja ulkopuolista hankerahoitusta halutaan lisää. Kasvun myötä myös päästöt nousevat. Päästöt kasvavat kuitenkin hieman loivemmin kuin toiminta. Toisin sanoen yliopisto tekee enemmän pienemmällä suhteellisella päästöllä.

Hiilijalanjälki oli noin 546 kgCO2e henkilöä kohti, kun mukaan laskettiin sekä opiskelijat (7 017) että henkilöstö (715). Lukua voi havainnollistaa vertaamalla sitä suomalaisten keskimääräiseen hiilijalanjälkeen. Tuorein Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laskema kulutusperusteinen arvio on vuodelta 2021, jolloin suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 7,7 tonnia CO2e.

Mistä päästöt syntyvät?

Kolme yliopiston suurinta päästölähdettä kuuluivat kaikki scope 3 -luokkaan. Tähän luokkaan kuuluvat yliopiston epäsuorat päästöt eli käytännössä hankinnat.

• Rakennusten ja alueiden ylläpito: 1,34 miljoonaa kgCO2e (32 %)
• ICT-hankinnat eli tavarat, palvelut ja ohjelmistot: 860 tonnia CO2e (20 %)
• Hallinnolliset palvelut: 500 tCO2e (12 %)

Suurin kasvu kohdistui kuitenkin toiseen kategoriaan. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden päästöt nousivat lähes 50 prosenttia. Niitä oli 429 tonnia CO2e (10 %).

Yksi suunta oli selvästi myönteinen: matkustus- ja kuljetuspalveluiden päästöt jatkoivat laskuaan. Niitä kertyi 190 tonnia CO2e (5 % kokonaispäästöistä), mikä on lähes 20 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Päästöt ovat laskeneet 34 prosenttia vuoden 2019 lähtötasosta. Näin saavutimme tavoitteemme vähentää matkustuspäästöjä vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä – viisi vuotta etuajassa.

Päästöt scopeittain

Päästöt jaetaan kolmeen luokkaan sen mukaan, kuinka suoria ne ovat.

• Scope 1 kattaa omat ajoneuvot ja kuljetukset. Osuus oli 1 prosentti (54,8 tCO2e).
• Scope 2 kattaa kiinteistöjen veden-, lämmön- ja energiankulutuksen. Osuus oli 6 prosenttia (230,5 tCO2e).
• Scope 3 kattaa kaikki muut päästöt eli pääosin hankinnat. Osuus oli noin 93 prosenttia (3,9 miljoonaa kgCO2e).

Suurin osa päästöistä syntyy siis hankintojen kautta. Tämä on tyypillistä asiantuntijaorganisaatiolle.

Uusi mittari: luontojalanjälki

Luontojalanjälki on uusi tapa hahmottaa toiminnan vaikutuksia. Sitä mitataan luontoekvivalentilla (biodiversity equivalent, BDe). Luku kuvaa sitä osuutta maailman kaikista lajeista, joka todennäköisesti häviää, jos toiminta jatkuu samanlaisena.

Laskenta tarvitsee neljä tietoa:

1. tarkasteltavan kulutuksen tyyppi ja määrä
2. kulutuksen aiheuttaman luontohaitan ajurin tyyppi ja määrä
3. ajurin maantieteellinen sijainti
4. ajurin aiheuttama haitta luonnolle kyseisessä paikassa.

Yksinkertaistettuna luontojalanjälki saadaan kertomalla luontohaittakerroin kulutuksen määrällä. Menetelmää on kehitetty Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisössä (JYU.Wisdom).

Mitä luontojalanjälki kertoo?

Vaasan yliopiston luontojalanjälki oli vuonna 2025 yhteensä 10,5 nBDe. Prosentteina se on 0,00000105 prosenttia maailman lajeista. Luku kuvaa sitä, kuinka suuri osa lajeista olisi vaarassa hävitä, jos toiminta jatkuisi muuttumattomana.

Merkittävimmät luontojalanjälkikategoriat olivat:

• ICT-palvelut ja -laitteet (25 %)
• rakennukset (18 %)
• asiantuntija- ja tutkimuspalvelut (13 %)
• kirjat, lehdet ja muut painotuotteet (4 %).

On hyvä huomata yksi ero. Kokonaisosuudeltaan suurimmat kategoriat eivät ole samat kuin haitallisimmat yksittäiset kategoriat. Vaikutuskertoimeltaan korkeimpia olivat aineet, tarvikkeet ja tavarat, koneet, laitteet ja kalusto, puhdistusaineet ja -tarvikkeet, puhtaanapito, elintarvikkeet sekä rakentamis-, korjaus- ja kunnossapitopalvelut. Pienikin hankinta näissä kategorioissa voi siis aiheuttaa suhteellisen suuren luontohaitan.

Yhteenveto

Vaasan yliopiston päästöt kasvoivat vuonna 2025. Kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin toiminnan kasvu. Suurin osa päästöistä ja luontohaitoista syntyy hankinnoista. Matkustamisen päästöt taas jatkoivat laskuaan.

Uusi luontojalanjälkimittari täydentää kuvaa. Se osoittaa, että ilmasto ja luonnon monimuotoisuus eivät aina kulje käsi kädessä. Molempia kannattaa seurata. Yhdessä ne auttavat yliopistoa tekemään kestävämpiä valintoja.