Sosiaalisen median keskustelut on jo jonkin aikaa ollut syytä ottaa vakavasti yhteiskunnallisen vaikuttamisen, demokratian ja poliittisen päätöksenteon näkökulmista yhteiskunnan eri tasoilla.

Sosiaalinen media tarjoaa vapaan ja taitavasti käytettynä tehokkaan näyttämön performatiivisille ulostuloille, brändinrakennukselle ja mediaposeeraukselle. Sosiaalinen media on myös erittäin toimiva alusta tiedonvälitykselle, dialogille, osallistamiselle ja ajatusten kehkeytyvyydelle.

Luigi Pirandellon näytelmä Niin on, jos siltä näyttää (1917) tiivistää otsikossaan ajatuksen, josta on tullut politiikan lentävä lause. Sillä kuvataan osuvasti mielikuvan merkitystä ihmisten käsitykseen asioiden tolasta. Sosiaalisen median kontekstissa siihen voidaan liittää myös ulottuvuus, jossa keskustelu muokkaa mielikuvaa ja sitä, miltä asiat näyttävät.

Viidentenä valtiomahtina sosiaalinen media on valtakunnan vahtikoira, mutta myös valtapelin, informaatiovaikuttamisen, julkisten hyökkäysten, painostuksen, maalittamisen, uhriutumisen ja hypetyksen areena.

Sosiaalisen median ja kunnallisen päätöksenteon suhde tarvitsee lisää tutkimusta

Vaikka sosiaalisesta mediasta on tullut yhteiskunnallisesti sekä demokratian, että hallinnon näkökulmista tärkeä kanava, ymmärrys sosiaalisen median sekä julkisen sektorin päätöksenteon suhteesta ja sen kompleksisuudesta on vielä varsin vähän tutkittu aihealue, etenkin kuntasektorin näkökulmasta. Tutkimus kuntasektorilla on toistaiseksi keskittynyt tarkastelemaan sosiaalisen median hyödyntämistä, sekä sitä, minkälaista osaamista sosiaalisen median käyttö kunnilta edellyttää. (Anu Pruikkonen 2021 )

Kunnissa tulisi nykyistä monipuolisemmin ymmärtää ja hahmottaa sosiaalisessa mediassa toimimisen kompleksisuutta ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa käsitysten ja ilmiöiden kehkeytymistä (emergenssiä), jotta sosiaaliseen mediaan voidaan suhtautua strategisesti ja sosiaaliselle medialle voidaan määritellä rooli ja merkitys osana kuntien johtamista ja päätöksentekoa.

Sosiaalinen media madaltaa demokratian kynnyksiä ja tekee passiivisista kansalaisista aktiivisia osallistujia sekä tiedon välittäjiä. Päätöksenteossa olevien asioiden osalta sosiaalinen media avaa mahdollisuuden haastaa kuntien tietoon perustuvan johtamisen ja päätöksenteon prosessit.

Omassa tutkimustyössäni tarkastelen sosiaalista mediaa suhteessa kunnalliseen päätöksentekoon ja miten tietoperustainen päätöksenteko ja arvonluonti reflektoivat sosiaalisen median keskusteluiden kanssa. Demokratian kannalta on kiinnostavaa, miten kunnalliseen päätöksentekoon voi vaikuttaa sosiaalisen median kautta, politiikan, hallinnon tai instituutioiden ulkopuolelta ja näkyykö sosiaalisessa mediassa tapahtuva asioiden kehkeytyminen kuntien johtamisessa ja päätöksenteossa.

Onko sosiaalisen median ja kuntien välillä havaittavissa esimerkiksi ilmiöitä, joissa tietoperustainen käsitys asioiden tolasta tai ”oikeista ratkaisuista” kehkeytyy sosiaalisessa mediassa siten, että sosiaalisen median synnyttämästä näkymästä tuleekin ”totuus”, joka ohjaa kuntien päätöksentekoa tai johtamista? Relevanttia on myös tarkastella, missä määrin kyse on aidosta vuorovaikutuksesta ja missä määrin tietoisesta informaatiovaikuttamisesta.

Outi Mäkelä
tohtoriopiskelija
sosiaali- ja terveyshallintotiede, Vaasan yliopisto