Kuvittelepa seuraava arkipäiväinen tilanne: vierailet lempiverkkokauppasi nettisivuilla ja selailet tarjontaa. Seuraavaksi kirjaudut Facebookiin ja saman firman tuotteet tulevat heti vastaan uutisvirrassasi. Tämähän on ihan tuttua, eikä varmaan yllätä ketään.

Entä jos keskustelet kaverisi kanssa jostakin brändistä tai tuotteesta, ja saat jälleen Facebookilta mainoksen kyseiseltä yritykseltä, mutta et ole koskaan vieraillut heidän nettisivuillaan? Se tuntuukin jo hieman hurjemmalta.

Digitalisoituneessa maailmassamme molemmat tilanteet alkavat kuitenkin olla jo aivan tavallisia asioita. Algoritmit ovat nykyisin niin edistyksellisiä, että niiden avulla sekä klikkeihin että puheeseen perustuva seuranta ja datankeruu onnistuvat yrityksiltä vaivatta.

Ja mitä yritykset edellä, sitä valtiot perässä. Vasta lokakuun alussa eduskunta äänesti sen puolesta, että tiedustelulaki tulisi saattaa voimaan kiireellisenä. Jo useamman vuoden valmisteltu laki vaatii perustuslain muutoksen, sillä sen voimaantulo vaikuttaa olennaisesti suomalaisen perusoikeuksiin yksityishenkilönä: Supo ja puolustusvoimien pääesikunnan tiedusteluosasto saavat oikeudet hankkia tietoa kansallista turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta. Käytännössä valvojien haaviin tulee jäämään paljon muutakin kuin rikollista viestintää. Toimittajille, papeille ja lääkäreille on sentään taattu oikeudet säilyttää lähdesuoja sekä rippi- ja potilassalaisuus.

Toisaalta eihän tämä mikään uusi juttu ole! Yhdysvalloissa tavallisten kansalaisten viestintää on seurattu jo vuosia, ja mitään suurempia ongelmia – ainakaan tietääksemme – ei ole ollut.

Ongelmia voi kuitenkin olla edessä, sillä tutkimusta ja ymmärrystä verkkovalvonnasta on toistaiseksi vielä hyvin vähän. Oletko ikinä tullut ajatelleeksi, miten digitaalisesti toteutettu valvonta voi vaikuttaa sinun elämääsi?

Toivon, että viimeistään neljän vuoden kuluttua pystyn tuomaan pöytään tiukkaa faktaa siitä, mikä on verkkovalvonnan rooli viestinnässämme. Siihen saakka voimme vain muokata yksityisyysasetuksiamme somessa ja toivoa, että Supo ymmärtää vitsikkäät viestimme vitseinä.

Saara Jansson
Jatko-opiskelija
Yhteiskuntatieteellinen tohtoriohjelma