Jalkapallon MM-lopputurnaukset ovat maailman seuratuimpia mediatapahtumia, joita tänä päivänä kulutetaan paitsi television myös erilaisten sosiaalisen median kanavien kautta. Kielitieteellisessä väitöstutkimuksessani olen kiinnostunut sosiaalisen television ilmiöstä, jossa sosiaalisen median käyttö yhdistetään perinteiseen televisionkatsomisprosessiin. Tviittaamalla jalkapallo-ottelun aikana yleisöllä on siten mahdollisuus pyristellä irti passiivisen sohvaperunan stereotypiasta esimerkiksi ilmaisemalla faniuttaan tai osoittamalla asiantuntijuuttaan tviitissään.
Suuret mediatapahtumat koetaan usein tietynlaisina rituaalisina arjen poikkeustiloina, joissa tunne koko maailman läsnäolosta velvoittaa myös penkkiurheilua normaalisti karttavan osallistumaan maailmanlaajuiseen jalkapallon mediafestivaaliin. Neljän viikon aikana eletään intensiivisesti fiestan rytmissä, vaikka se tarkoittaisi yöunista luopumista.
Mediaspektaakkelit kiinnittyvät aina vahvasti tunteisiin. Jalkapallon MM-kisoissa ilo, suru, kunnia ja häpeä ovat historiallisesti ja kulttuurisesti median välityksellä rakentuneita tunteita, joihin yleisö haluaa ottaa osaa. Televisio on välittänyt kotisohville noita suuria tunteita jo vuosikymmeniä, mutta vasta mediateknologioiden kehittymisen myötä yleisölle on tarjottu mahdollisuus ilmaista omia affektiivisia kytköksiään katsomaansa ottelutapahtumaan.
Sosiaalinen televisio tutkimuskohteena tarjoaa mahdollisuuden tarkastella jalkapallon MM-kisoja televisiotuotannon ja yleisön välisenä neuvotteluna merkitysten ja tulkintojen tuottamisesta. Jalkapalloon liittyvät teemat, kuten fanius ja kansallisuus, rakentuvat siten perinteisen (televisio) ja uuden (Twitter) median välisessä monimuotoisessa vuorovaikutuksessa. Kierrättämällä vuodesta (ja mediasta) toiseen samoja globaaleja tai kansallisia kuvastoja, tarinoita, stereotypioita ja sitaatteja yhtäältä rakennetaan kuvaa MM-kisoista globaalina juhlana ja universaalien tunteiden näyttämönä, ja toisaalta vahvistetaan tai muokataan suomalaista kansallista identiteettiä.
Kello on 06.00. Tavallisesti se on aika, jolloin herään virkeänä uuteen työpäivään. Tänään se on aika, jolloin herään uuteen työpäivään. Väkisin ja väsyneenä. Ottelusta puolet meni torkkuen, mutta ehdin onneksi vääntää nokkelan tviitin Gary Linekerin kuuluisasta sitaatista jalkapallopelin yksinkertaisuudesta. Niin on tehnyt näköjään myös vähintään sata muuta suomalaista.
Elina Salomaa, apurahatutkija, nykysuomi
