Haku Vaasan yliopiston tohtoriopintoihin on parhaillaan käynnissä. Tässä kohden moni varmasti miettii, olisiko väitöskirjan tekeminen itselle luonteva seuraava askel.

Itseni löysin väitöskirjaa tekemästä siinä vaiheessa, kun takana olevaa työuraa piti ruveta laskemaan jo vuosikymmenissä. Olin ajatellut, että omalla kohdalla väitöskirjajuna meni ajat sitten. Saatoin satunnaisesti lämmöllä muistella sitä, että perustutkintoaikainen professorini oli äidilleni bussipysäkillä sanonut, että olisi toivonut minun jatkavan. Maisteriksi valmistuttuani maailma kuitenkin kutsui ja elämä otti ihan muun suunnan.

Toki ajatus elinikäisestä oppimisesta oli tuttu, ja olin sitä itsekin kouluttajan ominaisuudessa saarnannut.  Mutta ihanko väitöskirja? Tohtoriopintojen alettua aloin ymmärtää, että olin niiden myötä saanut ainutlaatuisen tilaisuuden oman ymmärryksen ja ajattelun kehittämiseen. Jopa tällaiselle vahvasti käytäntöorientoituneelle ihmiselle alkoi valjeta, miten hyödyllistä oli  kahlata läpi suuria määriä artikkeleita ja muita tutkimusaineistoja. Liittyminen akateemisen tietovarantoon avasi silmiä siihen, mitä on tutkittu, mikä ei vielä ole päässyt tutkimuksen piiriin ja  miten erilaiset ajattelutavat heijastuvat ja rakentuvat tutkimustraditioiksi. Oli myös luksusta päästä valitsemaan jatko-opiskelijoiden kurssitarjottimelta kiinnostavia ja hyödyllisiä kursseja.

Oman väitöskirjatutkimukseni aiheena olivat julkisen johtamisen metataidot. Väitöskirjani rakensi uutta ymmärrystä niistä ajattelu- ja toimintatavoista, joita tarvitaan menestyksekkääseen johtamiseen kompleksissa maailmassa. Pitkän työuran rinnalla oli palkitsevaa saada myös tutkimuksen kautta esille sitä, millainen johtaminen auttaa organisaatioita kohtaamaan muuttuvia yhteiskunnallisia haasteita kokonaisvaltaisesti ja yhdessä uusia ratkaisuja rakentaen.

Väitöskirjan kirjoittaminen on pitkäjänteisyyttä ja itsensä johtamisen taitoja vaativa prosessi. Työ ei etene suoraviivaisesti vaan väliin mahtuu takapakkeja, julkaisupäätösten odottelua ja epävarmuuden hetkiä. Välillä mielessä voi käydä, onko kaikki tämä vaivan arvoista.
Itseäni kantoi eteenpäin halu syventää yhteiskunnallista ymmärrystä hyvästä johtamisesta.

Varsinainen palkinto tehdystä työstä tuli väitöksen jälkeen. Teema, jota itse pidin tärkeänä, kiinnosti äkkiä muitakin. Heti ensimmäisenä vuonna väittelemisen jälkeen kävin 50 organisaatiossa puhumassa tai pitämässä työpajaa julkisen johtamisen metataidoista. Yhteydenottoja tuli kaikilta sektoreilta. Väitöskirja oli antanut asialle näkyvyyttä ja kaikupohjaa.

Vaikuttaa siltä, että väitöstutkimukseni aihe, julkisen johtamisen metataidot, on antanut tavan käsitellä johtamisen ilmiöitä, joiden olemassaolon monet ovat tunnistaneet, mutta joille ei vielä ole ollut sanoja tai käsitteitä.

Oli etuoikeus saada tehdä oma väitöskirja pienessä ja ketterässä Vaasan yliopistossa. Vaasassa on sekä kykyä että halua ohjata poikkitieteellisiä tutkimuksia, joita tarvitaan yhteiskunnallisesti relevantin uuden tutkimustiedon luomiseen. Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikissa yliopistoissa.

Tässä kuussa tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutus jälleen tiivistyi, kun palasin Vaasan kouluttamaan sote-alan johtajia Uudistuva ja ihmislähtöinen sote-johtaminen -täydennyskoulutukseen.

Mistä asiasta sinä haluat rakentaa uutta ymmärrystä ja siltaa tutkimuksen ja käytännön välille?

Marika Tammeaid
HTT, ratkaisukeskeinen kouluttaja-coach, työnohjaaja, kehitysjohtaja, Itla

Marika Tammeaid väitteli hallintotieteiden tohtoriksi Vaasan yliopistossa vuonna 2023.
Lue väitöstiedote hänen väitöskirjastaan Public sector leadership meta-skills.