Paljon inhimillistä kärsimystä aiheuttaneen koronapandemian keskeltä on kantautunut myönteisiä uutisia: maailman päästöt ovat vähentyneet ja ilmanlaatu on parantunut monin paikoin. Debattia on käyty siitä, jäävätkö nopealla aikataululla omaksutut ilmastoystävälliset tavat elämään koronakriisin jälkeen vai yltyvätkö kulutusjuhlat kahta kauheammaksi.
Tämän keskustelun rinnalla on tärkeä pohtia, miten korona vaikuttaa ihmisten ilmastoasenteisiin. Hallituksen kunnianhimoisen tavoitteen mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vielä ei ole täysin selvää, miten tähän päässään – mutta varmaa on, ettei tavoite toteudu ilman laajoja päätöksiä, jotka näkyvät jokaisen arjessa.
Aiemman tiedon pohjalta näyttää kuitenkin silti, että ilmastolle on luvassa kylmää kyytiä. Akuutit uhat ja vaikea taloudellinen tilanne ovat tavallisesti vähentäneet ihmisten ilmastohuolta. Tämä voi johtaa siihen, että hallituksen ilmastotoimien hyväksyttävyys laskee kansalaisten silmissä.
Korona on uhka numero yksi
Kuten koko elämämme, myös tulevat asennemittaukset tulevat olemaan koronauutisten ja -tilanteen läpitunkemat. Esimerkiksi Pew Researchin tällä viikolla julkaisema kysely osoittaa, että tarttuvien tautien leviäminen on noussut amerikkalaisten ykköshuoleksi.
Samansuuntainen ilmiö on nähty aiemmin 2010-luvun loppupuolella Eurooppaa ravistelleen terrorismiaallon aikana. Yhä useampi länsimaalainen nosti terrorismin keskeisimmäksi uhaksi.
Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat terrorismiakin kattavammat ja kouriintuntuvammat kaikille ihmisille. Ilmastonmuutoksen suhteellinen painoarvo yhtenä maailman keskeisimmistä ongelmista joutuu väistämättä tekemään tilaa koronalle.
YouGov:n kuukauden takaisessa kyselyssä brittivastaajia pyydettiin valitsemaan, kumpaa he pitävät suurempana uhkana ihmiskunnalle, ilmastonmuutosta vai koronaa. Vajaa kolmannes valitsi koronan, ja 45 prosenttia ilmastonmuutoksen.
Jos kysely tehtäisiin nyt, luku olisi luultavasti paljon korkeampi. Kyseisen gallupin tekohetkellä korona oli vaatinut vasta alle 20 britin hengen, ja tiukat rajoitustoimet epidemian ehkäisemiksesi otettiin käyttöön vasta joitakin päiviä myöhemmin.
Taantuma vie huomion pois ilmastosta
Koronan pitempiaikainen vaikutus ilmastoasenteisiin tulee kuitenkin todennäköisimmin talouden kautta. Useat tutkimukset Yhdysvalloista ja Euroopasta osoittavat, että ihmisten huoli ilmastoa kohtaan vähenee, kun kansantaloudella menee huonosti. Voit katsoa esimerkkejä täältä, täältä, täältä ja täältä.
Koronan lopullinen hintalappu on toistaiseksi hämärän peitossa, mutta jo nyt on selvää, että Suomen talous sukeltaa ja julkinen velka ja työttömyys kasvavat.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävän politiikan kannalta erityisen vaikeaa on se, että jo ennen koronakriisiä suomalaiset pitivät julkisen talouden tasapainottamista ja työllisyyden kasvattamista paljon hiilineutraaliustavoitteita tärkeämpinä.
Tilanne tulee vaikeuttamaan ilmastoimien sosiaalista hyväksyttävyyttä ja aiheuttamaan hallitukselle päänvaivaa.
Yhteinen ymmärrys koronasta, miksei ilmastostakin?
Kuluvan kevättalven aikana suomalaiset ovat yhteisrintamassa halunneet selättää uhkaavan globaalin ongelman. Ihmiset ovat olleet valmiita hyväksymään erittäin rajuja, perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä epidemian taltuttamiseksi. Sama on toistunut useissa maissa.
Koronan ja ilmastonmuutoksen välillä kuitenkin yksi ratkaiseva ero – aikajänne.
Koronaepidemiaan reagoitiin heti, kun sen traagiset seuraukset alkoivat realisoitua Euroopassa. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat nekin läsnä, mutta eivät yhtä konkreettisesti. Suurimmat mullistukset siintävät vasta tulevaisuudessa, poissa silmistä ja mielistä.
Vaikka sosiaalinen eristäytyminen voikin jo tuntua puuduttavalta, puretaan viimeisetkin koronarajoitukset ennen pitkään. Ilmastonmuutoksen torjuminen taas vaatii pysyvän muutoksen kaikkien elämäntapaan.
Tuloksiakaan ei luvassa heti. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittavat toimet ovat niin moninaisia ja monessa tapauksessa sekä toteutukseltaan että vaikutuksiltaan niin hitaita, että nopeita muutoksia ja näkyvää edistymistä ei ole odotettavissa.
Miten löydämme sosiaalisen hyväksynnän tälle?
YTM Annu Perälä
Kirjoittaja työskentelee projektitutkijana Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan kansalaisten, kuntapäättäjien ja yritysjohtajien ilmastokäsityksiä.
- Lue myös Annu Perälän aiempi blogikirjoitus: Huoli ilmastosta on laskenut, mutta se ei ole keskeisin ongelma
