Se liitti yhteen hallintotieteiden tiedekunnan ja humanistisen tiedekunnan. Se kokosi Vaasan yliopiston hallintotieteilijät sekä kielten ja viestinnän henkilöstön (mukaan lukien Kielipalvelut) yhteen useiksi vuosiksi. Filosofisen tiedekunnan pitkäaikaisin dekaani Hannu Katajamäki nimesi tämän yhdistelmän tehtävän ja kutsumuksen yhteiskunnalliseksi humanismiksi. Tiedekunnassa tehty työ lähensi meitä eri alojen ihmisiä ammatillisesti ja henkilökohtaisesti.

Eri tiedealueiden tutkimuksellisen yhteistyön tulokset jäivät silti enimmäkseen toukka-asteelle, mutta muutama perhonenkin ehti kuoriutua ja lähteä lentoon. Esimerkkinä mainitsen tiedekuntamme tutkijoiden vetämän, humanistisiin ja viestintätieteellisiin aiheisiin keskittyvän VAKKI ry:n symposiumien ja julkaisujen kehittymisen entistä monialaisemmiksi.

Monialaisissa tutkimusryhmissä käydyt keskustelut tuottivat yhä kasvavaa hedelmää. Filosofisessa tiedekunnassa vahvistui ymmärrys erilaisten tutkimuksellisten lähestymistapojen, kysymyksenasettelujen ja menetelmien käytöstä ja vaikutuksesta. Tämä tieteellisen tutkimuksen lähtökohtia koskevan ymmärryksen lisääntyminen ja laajentuminen on tiedekunnan kahdeksanvuotisen taipaleen keskeinen akateeminen saavutus. Kielten ja viestinnän yhteisissä koulutusohjelmissa toteutettiin monialaisuutta opetuksen kentillä.

Opimme, että monialaisuuden toteuttaminen on vaativa ja monitahoinen tehtävä. Siinä onnistuminen vaatii muun muassa valmiuksia tieteenalarajojen ylittämiseen, yhteisten tutkimusintressien hahmottamista ja menestystä tutkimushankehauissa, mikä on melkoista arpapeliä.

Akateeminen perustyö on edelleen suuresti riippuvaista yksilöiden tavoittamista oivalluksista ja ahkeruudesta. Tätä saatiin todistaa monilla iloisilla tavoilla filosofisessa tiedekunnassa. Syntyi paljon tieteellisiä kirjoja ja artikkeleita, valmistui maistereita ja tohtoreita, ja vaikutettiin monin eri tavoin yhteiskuntaan.

Saavutusten kullanhehkua himmentää kuitenkin liikkeenluovutuksessa tapahtunut tieteellinen ja kulttuurinen menetys. Taloudellisilla ja profiloitumissyillä perusteltu kielten siirto Jyväskylän yliopistoon jätti filosofisen tiedekunnan torsoksi. Se oli keskeinen ponnin Vaasan yliopiston uuden rakenteen syntymiselle.

Tutkintoon johtavan kielten opetuksen ja tutkimuksen siirtyminen Jyväskylään on onneksi avannut uusia lupaavia näkymiä kielten henkilöstölle. Myös kielten opiskelijoista pidetään huolta.

Nyt Vaasan yliopiston evoluution uudessa vaiheessa voimakkaat myötätuulet puhaltavat niin reippaasti, että menetyksen kyyneleet kuivuvat pois. Katseet siirtyvät uusien akateemisten yksikköjen ja tutkimusalustojen kiehtoviin mahdollisuuksiin. Emme ole muuttuneet Lootin vaimon tavoin taaksepäin katsoviksi suolapatsaiksi.

Tammikuussa 2018 aloittavissa uusissa akateemisissa yksiköissä ovat eri alat ja tutkimussuunnat lähtökohtaisesti lähempänä toisiaan kuin filosofisessa tiedekunnassa. Eläköön Vaasan yliopisto!

…

Filosofisen tiedekunnan kaudet ja dekaanit

Tutustumisen ja käynnistämisen kausi 2010-2012

Dekaani Merja Koskela, varadekaani Esa Hyyryläinen

Kehittymisen ja identiteetin muovautumisen kausi 2012-2016

Dekaani Hannu Katajamäki, varadekaani Nina Pilke

Liikkeenluovutus 2016-2017

Dekaani Harry Lönnroth, varadekaani Esa Hyyryläinen

Saattohoito ja uudelleen orientoituminen, syksy 2017

Dekaani Tommi Lehtonen, varadekaani Tanja Sihvonen