Saatat olla moniviehättynyt, jos sinua vetävät puoleensa vastakkaiset ja keskenään ristiriitaiset vaihtoehdot. Moniviehättyneen vastakohta on yksioikoinen ja vaihtoehdoton.

Päätöksenteossa moniviehättyneisyyteen liittyy selviä etuja, mutta myös uhkia. Aloittakaamme eduista: sympaattinen suhtautuminen erilaisia näkökulmia ja ratkaisumalleja kohtaan monipuolistaa harkintaa ja helpottaa yhteisten päätösten hyväksymistä.

Moniviehättyneisyys saattaa kuitenkin johtaa päättämättömyyteen, jonka vuoksi valinta vaihtoehtojen välillä jää tekemättä. Moniviehättyneisyys voi siten haitata ja hidastaa päätöksentekoa verrattuna yksioikoisempaan asenteeseen. Moniviehättynyttä saatetaan myös moittia ylenpalttisesta sallivuudesta ja suvaitsevaisuudesta, joka ei osaa erottaa hyvää pahasta eikä oikeaa väärästä.

Toisaalta yksioikoiseltakin edellytetään kykyä neuvotella ja tehdä kompromisseja. Se ei kuitenkaan ole hänelle luontaista, saati helppoa. Moniviehättynyt sen sijaan suuntautuu luonnostaan vaihtoehtojen tarkkaan vertailuun, jotta ratkaisevat erot löytyisivät päätöksenteon perusteeksi.

Moniviehättyneisyyden etuja ja haittoja voidaan tarkastella myös seuraavan klassista tarinaa mukailevan kertomuksen avulla. Minotauros on kreikkalaisen mytologian hirviö, joka on puoliksi ihminen ja puoliksi härkä. Se elää labyrintissa, jossa kulkija eksyy helposti.

Olettakaamme, että labyrinttiin vie kaksi ovea. Toinen johtaa turvalliselle reitille, kun taas toisella vaanii vaara. Oven valitsijat eivät tiedä kumpi johtaa kumpaan.

Moniviehättyneelle ja yksioikoiselle annetaan tehtäväksi mennä labyrinttiin ja päästä sieltä ulos. Kumpikin saa vapaasti valita oven.

Moniviehättynyt voisi valita mielihyvin kumman tahansa. Yhtäältä hän haluaa päästä turvallisesti ulos. Toisaalta hän haluaisi voittaa hirviön. Koska puuttuu peruste pitää yhtä ovea toista parempana, valinta pitää tehdä arvalla. Samasta syystä yksioikoinenkin vetää pitkää tikkua, mutta ei silti välttämättä kulje tulokseksi tulleesta ovesta yhtä mielellään kuin moniviehättynyt. Yksioikoinen saattaa jäädä hautomaan, olisiko sittenkin pitänyt valita toisin.

Kertomuksen perusteella moniviehättyneisyyden etu on myönteisessä suhtautumisessa eri vaihtoehtoihin. Moniviehättynyt menee labyrinttiin ilomielin kumpaa tietä tahansa. Tämä asenne erottaa hänet yksioikoisesta.

Labyrinttimatkan lopputulos on kuitenkin auki. Labyrintissa voi eksyä ja siellä vaanii vaara. Silti tyytyväisyys tehtyyn päätökseen tekee moniviehättyneen matkasta mielekkäämmän kuin yksioikoisen matkasta.

Monissa päätöksentekotilanteissa vaihtoehdot ovat kuitenkin avoimia ja muokattavia eivätkä ennalta annettuja kuten labyrintissa. Avoimien vaihtoehtojen tapauksessa moniviehättyneisyys ohjaa poimimaan eri vaihtoehdoista parhaat yhteensopivat osat. Siten päätöksentekoon osallistuvien toiveet ja odotukset voivat toteutua parhaana saavutettavissa olevana yhdistelmänä. Tällaista yhteensovittamista tarvitaan neuvotteluissa, joissa pyritään kompromissiin. Ennalta lukkoon lyötyjen vaihtoehtojen kuten labyrintin tapauksessa moniviehättynyt on tyytyväinen useisiin ratkaisuihin toisin kuin yksioikoinen.

Päätöksenteossa moniviehättyneisyyden hyöty on siis kahtalainen. Ennalta annettujen vaihtoehtojen tapauksessa hyöty liittyy asenteeseen: päätöksen tyydyttävyyteen ”tuli mikä tuli”. Tällainen asenne voi olla yksittäisissä valintatilanteissa ja koko elämässä suuri voimavara.

Avoimien ja muokattavissa olevien vaihtoehtojen tapauksessa moniviehättyneisyyden hyöty liittyy päätöksenteon laatuun: siihen, että eri vaihtoehtojen vahvuudet ja heikkoudet selvitetään ja vertaillaan tarkasti, jotta päästäisiin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Myös moniviehättynyt voi kuitenkin olla tyytymätön – nimittäin siihen, että hyviä vaihtoehtoja jää toteutumatta. Sitä sanotaan runsaudenpulaksi.