Sanoin hätäpäissäni, että intialaiset filosofit ovat perinteisesti olleet kiinnostuneita metafyysisistä spekulaatioista. Passintarkastaja hyväksyi tämän ja ”moitti” maanmiehiään taikauskoisiksi, mutta itse olisin halunnut vielä tarkentaa vastaustani. Tarkastus oli kuitenkin jo ohi ja seuraava matkustaja tunki tiskille.
Jälkeenpäin ajattelin, että jo filosofian peruskurssin käynyt tietää länsimaisen aatehistorian olevan täynnä metafyysisiä teorioita. Esimerkeistä käyvät Platonin ideaoppi, Hegelin hengenfilosofia, Aristoteleen ja Tuomas Akvinolaisen ”liikkumaton liikuttaja” sekä Leibnizin monadit. Kiinnostuksesta metafysiikkaan ei siis ole länsimaisen ja intialaisen filosofian erottajaksi.
Varteenotettavampi ehdokas on yliopistolaitos. Länsimaisen filosofian juuret ovat antiikin Kreikassa, mutta keskiajan Italiassa ja Ranskassa syntynyt yliopistolaitos on ollut tieteen ja filosofian tyyssija jo lähes tuhat vuotta. Vastaavaa järjestelmää ei ole syntynyt Euroopan ulkopuolella. Filosofiaa on Intiassakin opetettu brittihallinnon ajoista lähtien yliopistoissa, mutta perinteisesti intialaiset oppineet ovat erilaisia filosofisia ja uskonnollisia suuntauksia edustavien gurujen oppilaita.
Yksi tärkeä länsimaisen ja intialaisen filosofian ero liittyy juuri guruihin. Vaikka länsimaistakin filosofiaa opetetaan klassikoihin tutustumalla, intialaiselle perinteelle on erityisen tyypillistä, että filosofiaan perehdytään arvovaltaisen ja kunnioitetun opettajan johdolla.
Ihmisen perimmäinen olemus on perinteisesti ollut intialaiselle filosofialle tärkeä kysymys, johon liittyvät hindulaiset opit jälleensyntymisestä ja vapautumisesta. Länsimaisella filosofialla on puolestaan historiallinen yhteys kristilliseen teologiaan, ja jo antiikista lähtien Jumala on ollut tärkeämpi käsite länsimaiselle kuin intialaiselle filosofialle. Filosofia ja uskonnollinen ajattelu ovat kuitenkin viime vuosisatoina erkaantuneet toisistaan – enemmän länsimaissa kuin Intiassa.
Intialaisten yliopistojen filosofian laitoksilla opetetaan ja tutkitaan pääasiassa samaa ”länsimaista” filosofiaa kuin eurooppalaisissa, amerikkalaisissa ja australialaisissa yliopistoissa. Monissa intialaisissa yliopistoissa on kuitenkin myös kulttuuripiirin klassiseen filosofiaan erikoistuneita professoreja.
