Aloitan anekdootilla. Oppinut teologiystäväni Sammeli Juntunen sanoi lectio praecursoriassaan väitöskirjaansa nollatutkimukseksi. Neljä ja puolisataa -sivuisen tutkimuksen aiheena oli Martti Lutherin käsitys ei-mistään (Der Begriff des Nichts bei Luther). Tutkimus arvioitiin laudaturin arvoiseksi. Ei siis mikään nollatutkimus!

Nollatutkimus on tuloksiltaan ennalta selvä tai muutoin hyödytön tutkimus. Tulokset ovat ennalta selviä, jos ne perustuvat kehäpäätelmään tai ovat esimerkiksi arkikokemuksen tai aikaisemman tutkimuksen perusteella tunnettuja ja moneen kertaan vahvistettuja.

Johtopäätöksen ilmaisema asia sisältyy kehäpäätelmässä jo lähtökohtiin. Tällaisia loogisia kömmähdyksiä on tieteellisissä teksteissä kuitenkin suhteellisen vähän, sillä viimeistään refereearvioijat huomaavat yleensä karsia ne pois.

Yleisempi nollatutkimuksen tyyppi on vanhojen tulosten toistaminen. Se uhkaa erityisesti deskriptiivisiä eli kuvailuun painottuvia tutkimuksia. Tutkimus toistaa olemassa olevaa tietoa, jos se vain kuvailee, muttei selitä tai problematisoi, mitä lähteessä sanotaan; mitä muut tutkijat ovat sanoneet tai mitä tutkija itse on aikaisemmin sanonut.

Tutkimus voi kuitenkin olla tuloksellinen myös vahvistamalla epävarmoja tuloksia tai selventämällä jo tunnettua, mutta puutteellisesti ymmärrettyä. On aiheetonta sanoa nollatutkimukseksi myöskään sellaista, joka tekee tunnetuksi vaille ansaitsemaansa huomiota jääneitä tuloksia.

Jos tutkimustulosta pidetään yleisesti epäyllättävänä tai odotusten mukaisena, sen informaatioarvo lähestyy nollaa. Informaatioarvo saattaa olla pieni myös silloin, kun tulos jää irralliseksi eikä liity mihinkään säännönmukaisuuteen tai kokonaisnäkemykseen.

Nollatutkimukseksi leimataan helposti tulokset, jotka ovat arvioijan mielestä hyödyttömiä tai epäkiinnostavia. Hyöty ja kiinnostavuus ovat kuitenkin näkökulma- eli intressisidonnaisia ja taustatiedoista riippuvaisia. Jos siis tutkimustulos onkin yhdestä näkökulmasta hyödytön, se voi olla toisesta näkökulmasta, esimerkiksi tieteenalan teorianmuodostuksen kannalta tärkeä.

Todelliset nollatutkimukset ovat harvinaisia.