Aloitetaanpa ajatusleikillä. Kuvitelkaa, että viranomaiset lähettäisivät kaikille mopolla ja moottoripyörällä liikkuville tietokonevirheen takia samanlaisen kirjeen, jossa todettaisiin heidän syyllistyneen kaahailuun ja liikennesäännöistä piittaamattomuuteen, jonka vuoksi ajolupa perutaan. Tämä olisi ilman muuta iso ja näyttävä virhe. Monenko kohdalla se silti olisi väärin siinä mielessä, ettei kaahaamista ja liikennesäännöistä piittaamattomuutta ole tullut harrastettua? Tämänkesäiset havainnot liikenteestä ovat herättäneet kysymyksen siitä mikä motoristeja pitää hengissä liikenteessä? Liikennesäännöt pitäisivät, mutta siinäpä se. Ne toimivat vain jos niitä haluaa tai osaa noudattaa. Eikä sekään riitä kun itse noudattaa silloin kun vastassa on sellainen joka ei noudata.

Tutkimus tutkimuksen perään etiikkatutkijat saavat samansuuntaisen tuloksen. Kansalaiset kertovat tutkijoille, että sääntöjä pitäisi kaikkien noudattaa. Ainakaan liikenteessä valitettavan suuri osa kansalaisista ei kuitenkaan miellä kaikkia sääntöjä sellaisiksi säännöiksi, joiden noudattamista hekin yleisellä tasolla edellyttävät. Onneksi kaikki eivät näin tee, sillä jos esimerkiksi autoilijat jättäisivät punaiset valot yhtä usein piittaamatta kuin kävelijät tai pyöräilijät nyt tekevät, hautaustoimistoille tulisi laajentamistarvetta. Kysymys kuuluukin. Miksi niin monet katsovat että yhdellä tavalla liikkuessaan voi (liikenne)säännöistä joustaa kun toisella tavalla liikkuessaan ei voi?

Voisin jatkaa teemaa aika tavalla pidempään. Se olisi enemmän ihmettelyn ja kysymisen puolella kuin vastausten antamisen. Yhteiskunnan sääntöjen äärellä – niin kuin tässä liikennesääntöjen – olen ymmälläni, koska ihminen jää sittenkin mysteeriksi. Usein auttaa se, että miettii mitä itse tekisi vastaavassa tilanteessa. Sitä kai perimmiltään on usein se mitä yhteiskuntatieteilijät kutsuvat ymmärtämiseksi. Sekään ei valitettavasti oikein auta tässä nyt.

Esa Hyyryläinen