Kerron seuraavassa arkisen esimerkin ajatusfiksaatiosta vapautumisesta:

Olimme rouvani kanssa tapettiostoksilla. Tarkoitus oli löytää boordinauhaa. Tapettimuoti oli kuitenkin muuttunut edellisestä tapetointikerrastamme ja boordeja oli tarjolla vain vähän. Monet liikkeet myivät ei oota.

Rouva ehdotti, että tekisimme boordin tavallisesta tapettirullasta. Ehdotus oli mielestäni hyvä. Näkemyksemme toteutuksesta olivat kuitenkin erilaiset. Kuvittelin, että boordi tehtäisiin leikkaamalla rullasta lyhyitä pätkiä, jotka kiinnitettäisiin seinälle vieri viereen. Rouva taas visioi mielessään, että leikkaisimme rullasta tarvittavan pituiset ja levyiset kaistaleet pitkittäissuunnassa.

Minä siis ajattelin rullaa horisontaalisesti, rouva vertikaalisesti. Meille syntyi kiistaa siitä, tarvitseeko tapetin kuvioita kohdistaa. Väitin, että kohdistaminen voisi olla tarpeen ja että rullasta voisi joutua sen vuoksi leikkaamaan hukkapaloja. Rouva sanoi, ettei ymmärrä, mihin kohdistusta tarvittaisiin ja mistä ihmeen hukkapaloista puhun. Vastasin, etten ymmärrä, miksi ymmärtäminen on niin vaikeaa.

Hetken päiviteltyämme tätä umpikujaa meille välähti: mielikuvamme rullan suunnasta – pystyyn vai vaakaan – olivat erilaiset. Myönsin, että rouvan näkemys oli parempi kuin omani. Valitsemamme tapetin kuvio oli pituus- ja leveyssuunnassa samanlaista, joten leikkaussuunnalla ei olisi väliä.

Myös tieteellisten kiistojen syynä voivat olla keskustelijoiden erilaiset oletukset siitä, millä tavalla tai mistä näkökulmasta jotain aihetta tai kysymystä tarkastellaan. Paradigman muutoksiksi sanotuissa tieteen murroksissa voi olla kysymys tieteenalalla vallitsevan näkökulman tai tarkastelusuunnan vaihdoksesta.