Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten koulutus ja tutkimus aiotaan siirtää Jyväskylän yliopistoon. Lingvistinen perinne Vaasassa katkeaa. Manööveriä sanotaan liikkeen luovutukseksi. Vakuutetaan, että se ei ole suonenisku, vaan auttaa sekä saajaa että luovuttajaa.

Vaasan yliopisto saa kielistä luopumisen korvauksena lisää opiskelupaikkoja jäljelle jääville aloille. Jatkuvat säästökuurit ja YT-neuvottelut olisivat paljon huonompia vaihtoehtoja.

Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan taloudellisen toimintakokonaisuuden luovuttamista toiselle työnantajalle, joka jatkaa toiminnan harjoittamista samana tai samankaltaisena. Työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen niin, että heidän työsuhteeseen liittyvät etuutensa eivät heikkene. Luovutuksensaaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella.

Verenluovutus on vapaaehtoinen auttamistoimi, jossa luovuttajalta otetaan verta käytettäväksi verensiirtoihin. Jyväskylän yliopisto on kaukana leikkauspotilaasta, mutta olisi saattanut riutua sellaiseksi ilman Vaasan verta.

Vaasan yliopistosta leikataan. Miten siinä käy? Odotukset jäljelle jäävien alojen vahvistumisesta pitävät luovuttajan jalkeilla ainakin toistaiseksi. Mieli on kuitenkin maassa, koska tärkeitä ja rakkaita kollegoja ja opiskelijoita siirtyy toiseen yliopistoon. Teitä tulee ikävä, lingvistit! Onneksi Suomen Ateenassa puhaltavat humanistiselle perinteelle suotuisammat tuulet.

Aiesopimuksen julkaisupäivänä julkaistiin Jyväskylässä tehty tutkimus, jossa arvostellaan yliopistojen keskittämistä. Tutkimustuloksista ei löydy tukea yliopistojen keskittämiselle tai huippuyliopistoihin pyrkimiselle, pikemmin päinvastoin. Tutkimuksen tekijät varoittavat, että korkeakoulujen keskittäminen kärjistää eroja alueiden ja yhteiskuntaryhmien välillä.

Suunta on johtamassa hierarkkisesti jakautuneeseen korkeakoululaitokseen, jossa häviäjiä ovat suurimpien keskusten ulkopuolella sijaitsevat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Todistetaanko tätä nyt Vaasassa?

Kansainvälisen kokemuksen mukaan tällainen kehityskulku vahingoittaa pyrkimyksiä luoda tasa-arvoinen yhteiskunta. Kysymys korkeakoulupolitiikan suunnasta on siksi vakava.