STT:n välittämän uutisen mukaan Juha Sipilä haluaa vähentää virkamiesten määrää kymmenillä tuhansilla. Koska gallupsuosion perusteella Sipilä on todennäköisesti suurimman puolueen puheenjohtajana vahva kandidaatti seuraavaksi pääministeriksi kevään vaalien jälkeen, hänen yrittäjille pidetyn puheensa, ja samassa yhteydessä annetun haastattelunsa, viesti pitää ottaa vakavasti. STT:n uutinen on lyhyt, mutta esillä oli ollut yksityisen sektorin kyvyttömyys elättää 530.000 suomalaista työllistävää julkista sektoria, jonka suhteellinen osuuden bruttokansantuotteesta on nousut 58 prosenttiin.
Sipilän luvut ovat oikein. Tällainen tilanne nyt on. Parista asiasta on syytä huomauttaa, koska poliitikko pilaa puheensa terän kertomalla tarinat lukujen taustalla. Julkisen talouden suhteellinen osuus kasvaa aina kun on huonot ajat siksi, ettei päätöksenteko esimerkiksi sen henkilöstömääristä ole yhtä lailla suhdanneherkkää kuin yrityksissä. Yritysten yt-neuvottelut siis kasvattavat julkisen sektorin suhteellista osuutta bkt:sta. Virkamiesongelma on myös valtaosin kuntasektorin ongelma. Kuntasektori työllisti vuonna 2013 432.000 työntekijää. Vuonna 2013 valtion budjettitalouden piirissä oli 81.000 virkamiestä ja valtion liikelaitoksissa alle 2000. Nämä valtion luvut ovat todella pieniä punamultahallitusten kulta-aikaan nähden, jolloin eräänä vuonna suunnitelmissa esitettiin valtionhallintoon peräti 50.000 uutta virkaa. Merkittävin valtion henkilöstömääriä laskenut muutos oli yliopistojen irrottaminen valtiosta vuoden 2010 alusta. Me olimme itse asiassa valtion suurin henkilöstöryhmä.
Kun Sipilä on kymmeniätuhansia virkamiehiä pääosin luonnollisen poistuman kautta poistamassa, se tarkoittanee käytännössä kuntien tehtävien uudelleenarvioimista. Vain sillä tavoin on mahdollista päästä tuollaisiin vähennyslukuihin. Toistaiseksi yritykset kuntien tehtävien karsimiseksi ovat olleet lähinnä surkuhupaisia. Koska kuntien viranhaltijoiden valtaosa tuottaa keskeiset palvelumme, Sipilän esittämän tasoista vähennystä ei voine toteuttaa niihin puuttumatta. Oletan siksi hänen olevan valmis sekä palvelutason laskemiseen, että nykytasoa mittavampaan ulkoistamiseen. Nämä edellyttänevät myös puolueen uusiutumisen jatkamista, sillä sen perinne on joiltain osin aika toisenlainen mitä Sipilän puheet nyt. Esimerkiksi vielä vuonna 2009 silloinen puheenjohtaja visioi tulevaisuutta varsin valtio- ja hallintojohtoisesti: ”Kymmenen vuoden päästä koko Euroopassa on jo pitkään ollut hyväksyttyä kolmannen tien politiikka, jossa valtiolla on ohjaava rooli, arvioi keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen. ”Markkinaehtoisesti ei laajakaistoja saatu syrjäseutujen robottinavettoihin”, hän perustelee.” (HS 15.2 2009). Ilmeisesti tällaisen ajattelutavan aika on nyt ohi? Ilmeisesti hallintopolitiikka, ainakin jos Juha Sipilältä asiaa kysytään, on tulevat vuodet hallinnon supistamispolitiikkaa?
Esa Hyyryläinen
