Sote-reformin valinnanvapauspyrkimys näyttäisi johtavan siihen, että lukuisat nyt julkisena organisaationa toimivat sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat organisaatiot on yhtiöitettävä. EU:n hankintadirektiivi on tässä taustalla. Ihan äskettäin monia mietitytti Metsähallituksen yhtiöittäminen, jota perusteltiin myös hankintasäännöksillä.
Juridisesti julkisesta organisaatiosta muodostettava yhtiö on yritys, jolla ei periaatteessa ole sen parempaa asemaa kilpailussa kuin yksityisessä omistuksessa olevilla yrityksillä. Näin kilpailuneutraliteetin ainakin pitäisi toteutua. Yhtiöittämällä julkisia organisaatioita saadaan käytännössä kuitenkin lisää iso joukko organisaatioita, jotka kyllä noudattavat yrityksiä ohjaavaa lainsäädäntöä, mutta eivät silti ole idealtaan varsinaisesti yrityksiä. Sillä saadaan siis ainakin joksikin aikaa hybridiorganisaatioita, joiden juridinen muoto on otettu yhdestä maailmasta, ja toiminnallinen muoto kokonaan toisesta maailmasta.
Ilmiö ei ole uusi. Yhtiöinä julkista tehtävää toteuttavia organisaatioita on esimerkiksi kunnissa vaikka kuinka paljon. Helsingin kaupungin organisaatiosta voi eri toimialoilta poimia mm. seuraavia yhtiöitä: Helsingin Markkinointi Oy, Helsingin Satama Oy, Helsingin kaupungin Linja-autotoiminta Oy, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Finlandia-talo Oy, Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy ja Kontulan Palvelutalo Oy. Lukumääräisesti eniten kaupungin organisaatioon kuuluvista yhtiöistä on kiinteistöosakeyhtiöitä, mutta yhtiöitä löytyy kyllä moneen muuhunkin tarpeeseen.
Juuri mistään kaupungin organisaatioon kuuluvasta yhtiöstä ei käydä kriittistä keskustelua koko ajan. Joukkoon kuuluu kyllä yhtiöittämisvaiheessa napakkaakin keskustelua nostattaneita yhtiöittämisiä. Usko julkiseen toimintaan on edelleen kysymys, jossa vasemmisto ja oikeisto eivät ole samoilla linjoilla. Huoli liittyy usein siihen mitä tapahtuu kun juridinen ja toiminnallinen muoto lähestyvät toisiaan. Myös mahdollinen omistajuusmuutos huolettaa. Tässä hengessä huolta kannetaan nyt mm. siitä missä määrin Metsähallituksen puukaupasta vastaava yhtiömuotoinen yksikkö tulee piittaamaan kansallisomaisuudestamme?
Huoli on todennäköisesti aiheellinen, koska muodostettavien yhtiöiden omistajuudessa ja omistajaohjauksessa ei tolkku ole aina säilynyt. Pääomasijoittajien käsiin on päätynyt yhtiöitä, joiden omistuksen pitämiselle julkisissa käsissä ei ole vaikeaa keksiä perusteita. Samaten osa julkista tehtävää hoitavista yhtiöistä on onnistunut hukkaamaan julkiseen tehtävään liittyvän missionsa aika hyvin.
Yhtiöittämispaineista tuskin pääsemme jatkossakaan, joten juuri nyt on sopivaa käydä keskustelua yhtiöittämisen mahdollisuuksista, rajoitteista, hyödyistä ja haitoista. Yhtiöittäminen ratkaissee kilpailuneutraliteettiin liittyvän ongelman, mutta ratkaisun hintana voidaan saada joukko uusia ongelmia ratkaistavaksi. Missään nimessä kyse ei ole ongelmattomasta ratkaisusta julkisten tavoitteiden toteuttamisessa. Siksipä ei ole mitään syytä nostaa käsiä pystyyn ja hyväksyä ilmiötä sellaisenaan. Yhtiöittäminen on joskus erinomainen ratkaisu, mutta silloinkin siihen olisi syytä mennä vasta kun tietää miksi ja millä edellytyksillä näin on. Nyt ei usein oikein tunnuta tietävän, ja yhtiöitetään kun niin kuuluu tehdä, vaikkapa sitten hankintasääntöjen takia.
Esa Hyyryläinen
