Édouard Manet (1832-1883): Päärynänkuorija (1868)

Yritysten pyrkimykset

blog

Yrityksillä voidaan nähdä olevan kolmentasoisia pyrkimyksiä: ydintoiminta, kannattavuus ja yhteiskuntavastuu.

Kaksi ensin mainittua kulkevat käsi kädessä: yritykset pyrkivät toteuttamaan ydintoimintaansa kannattavasti. Vain sen varaan voi rakentua kestävä, vapaaehtoinen yritysvastuu, josta nykyisin puhutaan paljon.

Yhteiskuntavastuuseen laajasti ymmärrettynä sisältyvät myös ympäristövastuu ja taloudellinen vastuu. Ympäristövastuu voi olla yrityksen ydintoimintaakin. Esimerkkejä ovat pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelu ja ekologisesti kestäviin elämäntapoihin keskittyvä koulutustoiminta. Yhteiskuntavastuun kantamisen perusmuoto on se, että yritys työllistää ihmisiä ja maksaa veroja.

Yrityksen taloudelliseen kannattavuuteen ei välttämättä riitä pitkällä aikavälillä nollatulos. Voittoa tarvitaan yritystoiminnan kehittämiseen ja tuleviin investointeihin. Niistä huolehtimalla yritys toimii vastuullisesti.

Sami Pihlström esittää, että voiton tuottaminen on ainakin perinteisessä liiketoiminnassa yrityksen konstitutiivinen, määrittelevä pyrkimys (”Arvot, päämäärät ja vastuullisuus”, teoksessa K. Eräranta & V. Penttilä (toim.), Vastuullinen viestintä, Jyväskylä: ProComma Academic, 2021, s. 140–153). Liikeyritys on olemassa tuottaakseen omistajilleen voittoa.

Kun yrityksen peruspyrkimystä luonnehditaan näin, yrityksen päätehtävä jää tahattomasti tai tarkoituksellisesti piiloon. Voiton tuottaminen ei ole yrityksen ainoa tehtävä eikä toiminnallisesta näkökulmasta edes päätehtävä.

Toiminnallisesta näkökulmasta yrityksen päätehtävä on valmistaa ja myydä erityistä tuotetta tai palvelua. Toiminnallinen päätehtävä liittyy kiinteästi yritysideaan: siihen, mitä tuotetta tai palvelua tarjotakseen yritys on olemassa.

Monissa (ja ihanteellisesti kaikissa) yrityksissä toiminnallista päätehtävää toteutetaan mielenkiinnolla ja ammattiylpeydellä. Mitä yritys tekeekin, sen tulee olla kannattavaa, mutta kannattavuus ei riitä yritysideaksi.

Yrityksen tuote, palvelu tai edes toimiala ei ole välttämättä lukittu, vaan voi muuttua ja vaihtua ajan myötä. Moni yritys on eri vaiheissa laajentanut tai supistanut tuote- ja palveluvalikoimaansa. Joillekin yrityksille on käynyt niin, että alkuperäinen toimiala on vaihtunut toiseen. Yrityksen nimikin on voinut vaihtua. Näin yritys muodostaa historiallisen ketjun, jonka yksittäiset ”lenkit” – toimiala, päätehtävä ja nimi – voivat olla myöhemmin erilaiset kuin alun perin.

Pihlström (2021, 145) erottaa yrityksen konstitutiiviset ja regulatiiviset pyrkimykset. Konstitutiiviset pyrkimykset muodostuvat niistä tehtävistä ja käytännöistä, jotka tekevät yrityksestä juuri sen yrityksen, mikä se on.

Vaikka yrityksen tehtävät voivat muuttua ajan myötä, kunakin ajankohtana pitäisi voida tunnistaa tehtävät, jotka ovat yrityksen ydintoimintaa. Jos edes yrityksen johto ei kykene tunnistamaan ydintoimintaa, ja asia on kaikin puolin epäselvä, yritys on todennäköisesti niin taloudellisessa ja toiminnallisessa pulassa kuin identiteettikriisissäkin.

Pihlström siis määrittelee, että kannattavuus on yrityksen konstitutiivinen pyrkimys. Tällainen käsitys on ymmärrettävä varsinkin osakeyhtiöissä, joiden lakisääteisenä tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajille. Siksi voidaan sanoa, kuten Pihlström ehdottaa, että yritystoiminta konstituoituu eli rakentuu taloudelliseen kannattavuuteen tähtäävänä toimintana.

On kuitenkin perusteita ajatella, että kannattavuus on pikemmin yrityksen konstitutiivis-regulatiivinen pyrkimys. Tähän geneeriseen tarkoitukseen – kannattavuuspyrkimykseen – viittaaminen ei vielä riitä kertomaan, mikä on yrityksen toimiala ja päätehtävä – siis mikä on yrityksen konstitutiivinen pyrkimys.

Regulatiivisista (eli säätelevistä) pyrkimyksistä on yleisesti ottaen kyse, kun tarkastellaan sitä, miten organisaatio voi tavoitella varsinaista päämääränsä parhaiten ja tehokkaimmin (Pihlström 2021, 145). Pyrkimys on regulatiivinen, kun se edistää yrityksen kykyä hoitaa päätehtäväänsä mahdollisimman hyvin.

Kannattavuuspyrkimys on regulatiivinen, mutta myös konstitutiivinen. Se on yrityksen olemassaolon ja jatkuvuuden kannalta perustava pyrkimys, ellei sitten omistajilla satu olemaan halua ja resursseja jatkuvasti investoida kannattamattomaan yritykseen.

Kannattavuuspyrkimys on niin perustava, että yrityksissä sitä ei välttämättä nähdä tarpeelliseksi mainita erikseen. Siksipä suhteellisen harva yritys on nimennyt kannattavuuden arvokseen.

Wärtsilä kertoo verkkosivuillaan, että se on maailman johtava merenkulku- ja energiamarkkinoiden innovatiivisten teknologioiden ja elinkaariratkaisujen valmistaja. Jos mainossanat jätetään sivuun, Wärtsilän päätehtävää voidaan luonnehtia merenkulku- ja energia-alan tuotteiden ja niihin liittyvien palvelujen valmistamiseksi ja myymiseksi. Tätä se pyrkii tekemään kannattavasti, sillä vain siten yrityksen toiminta voi jatkua pitkällä aikavälillä. Päätehtävään liittyy siis olennaisesti sen hoitamisen lakisääteinen ja konstitutiivis-regulatiivinen tapa: voiton tuottaminen.

Konstitutiivisen pyrkimyksen ja sitä koskevan regulatiivisen tavan – kannattavuuden – lisäksi Wärtsilällä, kuten useimmilla ellei kaikilla muillakin yrityksillä, on liuta regulatiivisia pyrkimyksiä. Organisaatioviestintänsä perusteella Wärtsilän regulatiiviset pyrkimykset kietoutuvat vahvasti ympäristö- ja yhteiskuntavastuun ympärille. Verkkosivuilla Wärtsilä kertoo mahdollistavansa kestävät yhteiskunnat valmistamiensa ja myymiensä tuotteiden ja palveluiden avulla.

Yhteiskuntavastuun kantaminen ei ole kuitenkaan Wärtsilän päätehtävä vaan regulatiivinen tehtävä. Se edistää Wärtsilän kykyä hoitaa päätehtäväänsä – merenkulku- ja energia-alan tuotteiden ja niihin liittyvien palvelujen valmistamista ja myyntiä – mahdollisimman hyvin ja kannattavasti myös pitkällä aikavälillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.