Olemmeko ymmärtäneet kansanedustajan tehtävän oikein?

blog
Suomalaisille on tärkeää, että ehdokas ajattelee samalla tavalla kuin äänestäjä itse.

Näin vaalien jälkeen on syytä palata kysymykseen edustuksellisen demokratian ideasta. Helsingin Sanomien tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset etsivät vaaleissa ehdokkaita, joiden mielipiteet ovat mahdollisimman lähellä omia. Samanmielisyys on tärkeää peräti 95 prosentille äänestäjistä. Mikään muu ei tule lähellekään tätä ominaisuutta.

Ymmärrämmekö edustuksellisen demokratian oikein? Jokuhan voisi varovaisesti ehdottaa, että kansanedustajan on tärkeää olla asiantunteva, osata neuvotella ja tehdä kompromisseja. On toissijaista, onko kansanedustaja samaa mieltä kuin äänestäjänsä. Paljon enemmän tarvitaan sellaisia edustajia, jotka osaavat ja uskaltavat vaihtaa mielipidettään uuden tiedon perusteella. Kansanedustajien tulisi edistää yleistä etua vakaan harkintansa mukaan, moraalin ja hyvän maun rajoissa.

Suomalaisäänestäjät kuitenkin katsovat, että kansanedustajan tehtävänä on toimia samanmielisten äänitorvena ja ajaa heidän asiaansa. Tällainen käsitys voi tuntua hyvin luonnolliselta ja vastaansanomattomalta. Miksi muuten antaisin ääneni toiselle, jos tuo toinen ei ole samaa mieltä kanssani?

Alla on vaalimainos, jollaista emme ole nähneet emmekä näe, jos Helsingin Sanomia on uskominen. Mainosta on innoittanut Jean-Jacques Rousseaun Yhteiskuntasopimuksesta-teos (1762), jonka mukaan demokratia toimii oikein vain, jos se ratkaisee yhteiskunnallisia ongelmia kansalaisten yleisen edun näkökulmasta.

Hyvä äänestäjä
Ajoitpa autoa tai jopoa, lähtisitkö kanssani ajamaan yleistä etua? Lupaan parhaan tietoni ja taitoni mukaan edistää yhteishyvää. Näissä talkoissa ei keskitytä sinun etuusi tai minun, vaan rakennetaan Suomea yhteiseksi hyväksi.

 

 

Rousseau arvosteli jyrkästi yhteiskuntaa, jossa yksilöt ja erilaiset intressiryhmät ajavat omaa etuaan enemmistöpäätösten turvin. Rousseaun mukaan koko kansan yleisen edun ajaminen takaisi sen, että yksilöiden ei tarvitse alistua toistensa tahdoille.

Tästä avautuu vaativa savotta, sillä yleistä etua ei välttämättä tunnista yksilöiden ja erilaisten intressiryhmien edun perusteella. Toisaalta vähemmistöjen, kuten etnisten, kielellisten ja muiden erityisryhmien, huomioon ottaminen on yleisen edun mukaista.

Nykyisin moni käyttää vaalikoneita tutustuakseen ehdokkaisiin ja vertaillakseen heitä. Vaalikoneet vahvistavat samanmielisen ehdokkaan etsintää. Se taas ei automaattisesti petaa tietä yhteishyvälle, vaan voi olla täysin sen vastaista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.