Yli kulttuurirajojen

blog
Vieraille sallitaan enemmän.

Toimin taannoin vierailevana tutkijana Kolkatassa Intiassa. Tutkijavuodesta jäi mieleeni muuan tapaus.

Brittihallinnon perintönä Kolkatassa on tapana viettää joulua. Kutsuimme silloin kotiimme paikallisia ystäviämme, jotka olivat muslimeja ja eri kasteihin kuuluvia hinduja – niin köyhiä ja kouluttamattomia kuin varakkaita ja huippukoulutettuja. Juhlaväkeen kuului professoreita, lähikauppiaita ja meillä kodinhoitajana työskentelevä mies perheineen. Pienimuotoisessa juhlassa ylitettiin kulttuuri-, uskonto-, koulutus-, luokka- ja kastirajoja.

Jälkeenpäin listasimme rouvani kanssa, miten monia intialaisen kulttuurin ja yhteiskunnan lausumattomia sääntöjä olimmekaan rikkoneet. Kodinhoitajaamme ei olisi kuuna kullan valkeana kutsuttu juhlavieraaksi professoreiden joukkoon. Myös kauppiaamme olisivat kai mieluummin jättäneet köyhälistöön kuuluvan muslimimiehen kutsumatta. Professorien ja pikkukauppiaiden kuuluminen samaan juhlaväkeen on sekin poikkeuksellista. Juhla sujui kuitenkin leppoisasti ja vieraat keskustelivat innokkaasti kanssamme. Pellavapäinen tyttäreni hurmasi kaikki.

Tällainen tapaus herättää kysymyksen, millä edellytyksillä kulttuurinormien rikkominen on ylipäänsä sallittua. Tietämättömyys tavoista voi olla lieventävä asianhaara. Siitä ei ollut kuitenkaan kysymys tässä tapauksessa, sillä rouvani on intialaisen kulttuurin ja erityisesti Länsi-Bengalin asiantuntija, minkä kaikki juhlavieraat tiesivät. Kulttuurinormin rikkojan asema sosiaalisessa ja tiedollisessa arvojärjestyksessä selvästi vaikuttaa rikkomuksen hyväksyttävyyteen. Lisäksi suopea suhtautuminen toisia kohtaan auttaa ja on tärkeää missä tahansa inhimillisessä kohtaamisessa. Lapset ovat jäänsärkijöitä.

Kulttuurinormien rikkomiseen voi liittyä myös eräänlainen dominovaikutus: jos yhden säännön rikkominen hyväksytään, muidenkin sääntöjen noudattamista voi olla entistä vaikeampi vaatia. Tietysti sääntöjen sisällölläkin on merkitystä. Ehdottomimmat säännöt liittyvät usein uskontoon ja sosiaalisiin arvojärjestyksiin. Erityistilanteissa kuten vieraan kulttuurin juhlissa voi säännöissä olla kuitenkin enemmän liikkumavaraa. Ystävämme ajattelivat viisaasti, että iloinen juhlamieli on tärkeämpää kuin ruokapöydän istumajärjestyksestä huolehtiminen.

Kodinhoitaja arasteli aluksi muita vieraita, mutta luulen, että hän sai juhlasta itseluottamusta. Kauppiaat ja professoritkin palasivat kotiinsa hyvillä mielin. Ehkä he ajattelivat, että suomalaisten tavat ovat erikoisia ja että olin intialaisista tavoista tietämätön.

Kulttuurien kohtaamisen kysymyksiä käsitellään Vaasan yliopistossa järjestettävässä kansainvälisessä VAKKI symposiumissa 12.-13.2.2015.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.