Halloweeni on nyt saatu päätökseen, karkki tai kepposen juhla on noussut suuren suureen suosioon viime vuosina myös täällä koitoisessa Suomessa. Halloweenina korostetaan pelottavia asioita, pukeudutaan pelottavasti ja katsellaan kauhuelokuvia ja mässäillään pelottavilla asioilla. Kuitenkin maailmassa on tällä hetkellä paljon oikeastikin pelottavia asioita, uutisista voi lukea päivittäin sodasta, terrorista, kuolemista ja tulevasta lamakaudesta. Kaikki tällaisiin järkyttäviin asioihin liittyvät tunteet voivat tuntua haastavilta ja vaikeilta.
Mitä se pelko oikein on? Se on tunne, joka syntyy ihmisen tunnekeskuksessa, mantelitumakkeessa, eli amygdalassa. Se on tehty alkujaan suojelemaan meitä ja se onkin luonnollinen reaktio uhkaavaan tilanteeseen. Jos ihminen kohtaa metsässä esimerkiksi suden, kuuluukin kehon tuottaa pelkoreaktio ja suojella ihmistä. Kuitenkin ongelmalliseksi pelot muuttuvat, jos ne muuttuvat pitkäkestoisemmiksi ja piinaaviksi, keho tuottaa pelkoreaktion tilanteissa, joissa se ei ole edes tarpeen. Fobioissa on pelkoreaktiot ovat kohtuuttomia tiettyihin asioihin tai tilanteisiin liittyviä pelkoja. (Mielenterveystalo,2022).
Ahdistus taas on tunne, joka on lähellä pelkoa, mutta sen aiheuttaja ei ole yhtä selvä kuin pelossa. Ahdistukseen liittyvät myös kokemukset pelokkuudesta, rauhattomuudesta ja jännittyneisyydestä. Ahdistuksessa yleistä onkin huolet tai murheet ja sympaattisen hermoston aktivoimisesta johtuvat oireet kuten esimerkiksi: sydämentykytystä, hikoilua, kasvojen punoitusta, vatsaoireita tai huimausta. (YTHS,2022).
Tyypillisiä ahdistuneisuus häiriöitä ovat esimerkiksi: paniikkihäiriö, julkisten paikkojen pelko, sosiaalisten tilanteiden pelko, pakko-oireinen häiriö, traumaperäinen stressihäiriö, tai fobiat. (YTHS,2022)
Paniikkikohtaus äkillinen ja voimakas pelko tai ahdistustila, joka usein saa alkunsa fyysisistä reaktiosta, näihin tuntemuksiin liitetään sitten katastrofitulkintoja. Paniikki kohtaukseenkin liittyy vahvasti saman sympaattisen hermoston mekanismit, kuin ahdistukseen, mutta vain voimakkaampana. (YTHS,2022)
Pelkoa ja ahdistusta yhdistää se että lievänä ja tilapäisenä asiana ne ovat todella normaaleja. Ne kuuluvat meidän elämään ja niiden tehtävänä on suojella meitä. Ne liittyvät uhkaavaan tai epämiellyttävään tilanteeseen ja siksi ne ovat kovin tarpeellisia. Muuttuessaan kuitenkin jatkuviksi ne voivat olla todella häiritseviä ja haittaavia. Apua niihin saat tämän jutun lopusta löytyvistä ohjeista, mutta myös ammattilaisilta. Älä siis pelkää ottaa yhteyttä ammattilaisiin, jos koet että tällaiset asiat vaivaavat sinua.
Ahdistuksen ja paniikkikohtauksen itsehoitoa kannattaa kuitenkin kokeilla seuraavilla keinoilla:
Ahdistuksen itsehoito (YTHS,2022)
- Pyri pysäyttämään ahdistuksen aiheuttamat huoliajatukset.
- Älä ota kaikkia ajatuksiasi todesta vaan kyseenalaista ja etsi vastakkaisia todisteita.
- Hyödynnä erilaisia rentoutuskeinoja.
- Älä välttele ahdistavia tilanteita. Välttely tuntuu siinä hetkessä houkuttelevalta mutta pitkällä aikavälillä vain voimistaa ahdistuneisuutta.
- Vältä alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, sillä ne saattavat pahentaa ahdistuneisuutta.
- Vältä myös kofeiinin käyttöä, sillä se aiheuttaa ahdistuneisuuteen usein liittyviä ruumiillisia oireita
Paniikkikohtausten ja paniikkihäiriön omahoito-ohjeet (YTHS,2022)
- Muistuta itsellesi, että paniikkioireet ovat täysin vaarattomia. Oireiden vaarattomuuden tiedostaminen auttaa pysymään rauhallisena paniikkikohtauksen aikana.
- Muista, että monet paniikkikohtaukseen liittyvät epämiellyttävät fyysiset oireet, kuten puutuminen, pistely ja pyörrytys, aiheutuvat tavallisesti liiallisesta hengittämisestä. Hengityksen rauhoittaminen on siis tärkeää, vaikka sinusta tuntuisi siltä, että et saa riittävästi ilmaa.
- Pyri tunnistamaan paniikkioireita ylläpitäviä katastrofitulkintoja ja kyseenalaistamaan niitä.
- Pidä huolta, että et ala vältellä paniikkikohtauksiin liittyviä tilanteita ja sitä kautta kapeuta elämääsi.
- Erilaiset rentoutusharjoitukset ja säännöllinen liikunta voivat vähentää paniikkikohtauksia.
- Vältä kofeiinipitoisia juomia ja päihteiden käyttöä; ne lisäävät alttiutta saada paniikkikohtauksia.
- Stressi altistaa paniikkikohtauksille; muista huolehtia riittävästä levosta ja etsi itsellesi toimivia stressinhallintamenetelmiä.
Oivamieli
Oivamielestä löydät hyviä harjoitteita niin ahdistukseen kuin stressiin.
Kirja
Jos haluat perehtyä johonkin kirjaan asian tiimoilta, Arto Pietikäisen kirjoittama: Joustava mieli : vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta antaa hyviä ohjeita oman ahdistuksen kohtaamiseen.
