Koronaviruksen leviäminen ja sen torjunta horjuttavat kansanterveyden ohella kansantaloutta. Ihmiset ja yritykset ovat monella tapaa vaikeuksissa taloudellisesti ja tukea kaivataan markkinoiden liikkeistä tai julkisenvallan määräyksistä aiheutuvien harmien helpottamiseen. Näinhän se nykyään menee ja miksi ei menisi, sillä valtion tehtäväksi katsotaan yleensä juuri yleisen edun tavoittelu, joka voi toteutua niin, että laajan katastrofin oloissa yrityksiä ei päästetä konkurssiin eikä kansalaisia hylätä köyhyyteen, jos mahdollista.
Valtion taloudellinen tuki elinkeinotoiminnalle on kuitenkin Euroopassa lähtökohtaisesti kiellettyä silloin, kun tuki täyttää SEUT 107(1) mukaisen määritelmän edellytykset eli se häiritsee sisämarkkinoiden toimintaa. Kaavailtujen tukitoimien tulee olla yhteisten sääntöjen mukaisia tai komisison erikseen hyväksymiä. Sellainen taloudellinen tuki, joka ei kuulu edellä mainitun käsitteen piiriin, on toki aina sallittua. Näitä ovat esimerkiksi kaikkiin jäsenvaltion yrityksiin yhtäläisesti sovellettavat maksujen tai verojen alennukset. Lisäksi valtiontuen EU-ryhmäpoikkeusasetusten ja vähämerkityksisen tuen de minimis -sääntöjen mukaan voidaan jakaa taloudellista tukea ilman komission etukäteistä hyväksyntää.
Komissio on julkaissut tämän pandemian aikana tilapäisiä puitteita, joiden mukaisia valtiontukia se hyväksyy nopeassa tahdissa. Samanlainen toimintatapa oli käytössä reilu vuosikymmen sitten vallinneen finanssikriisin aikana. Kriisin aikanakin tulee siis noudattaa lakia ja määräyksiä, vaikka se tuntuisikin politiikan ja kansalaisten näkökulmasta vaikealta.
Komissio on tähän mennessä tehnyt ilmoituksensa mukaan kaikkiaan 153 päätöstä valtiontukien hyväksymisestä koronaepidemian talousvaikutusten torjumiseksi (12. maaliskuuta – 2. kesäkuuta). Näillä toimenpiteillä jäsenvaltiot ovat suunnitelleet tukevansa yrityksiään noin 300 miljardilla eurolla. Näistä suurin rahallinen osuus koostuu erilaisista takausohjelmista, jotka eivät välttämättä realisoidu kokonaan julkisen talouden maksettavaksi.
Koska EU:n oma talousarvio on pieni, jäsenvaltioiden varojen ohjailulla komissio voi saavuttaa paljon. Ohjailu tapahtuu valtiontukisääntöjä ”muuntelemalla”, koska komissiolla on siihen toimivalta. Muuntelulla tarkoitan tässä sitä, että komissio voi soveltaessaan SEUT 107(2) ja (3) artiklan sääntöjä ilmoittaa jäsenvaltioille millä ehdoin se hyväksyy valtiontukia haluamiinsa tarkoituksiin. Jäsenvaltiot voivat sitten oman harkintansa mukaan käyttää julkisia varoja komission vinkkaamiin kohteisiin. Näin komissio koordinoi epävirallisesti jäsenvaltioiden talousarvioihin sidottua varainkäyttöä ja harrastaa aktiivista ”elinkeinopolitiikkaa”.
Ensimmäisen väliaikaisen ohjeen koronatukien käyttöön komissio antoi tiedonantona 20.3.2020. Puitteita uudistettiin tiedonannoilla 4.4.2020 ja 13.5.2020. 28. maaliskuuta uudistettiin myös vientiluottoja koskevaa sääntelyä.
Alkuun puitteiden tavoitteena oli antaa jäsenvaltioille paremmat mahdollisuudet turvata yritysten rahoitusta poikkeustilanteessa. Tiedonannossa esiteltiin EU-sääntöjen mukaisia jäsenvaltioiden mahdollisuuksia varmistaa yritysten likviditeetti ja rahoituksen saanti erityisesti poikkeusoloista kärsivien pk-yritysten osalta.
Uudistetussa linjauksessa 4.4.2020 yksilöitiin entisten lisäksi uusia tilapäisiä valtiontukitoimenpiteitä, joita komissio pitää epidemia huomioon ottaen sisämarkkinoille soveltuvina SEUT-sopimuksen 107(2) b-alakohdan ja 107(3) b-alakohdan perusteella. Komission mukaan on olennaisen tärkeää helpottaa covid-19:sta liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, tukea covid-19:sta liittyvien tuotteiden testauslaitosten rakentamista ja parantamista sekä tukea lisäkapasiteetin luomista epidemian torjuntatoimissa tarvittavien tuotteiden tuotantoa varten. Lisäksi haluttiin turvata työpaikkoja.
Kolmannen tiedonannon 13.5.2020 tarkoituksena oli muun muassa yksilöidä uusia tilapäisiä valtiontukitoimenpiteitä, joita komissio piti epidemia huomioon ottaen sisämarkkinoille soveltuvina SEUT 107(3) b-alakohdan nojalla. Tiedonannossa vahvistettiin EU:n valtiontukisääntöjen mukaiset kriteerit, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat myöntää julkista tukea oman pääoman ehtoisten ja/tai hybridipääomainstrumenttien muodossa yrityksille, joilla on taloudellisia vaikeuksia epidemian vuoksi.
Arviointia
Komission valtiontukia koskeva nopea ohjaus on tärkeää, koska jäsenvaltiot eivät voi täysin itsenäisesti ja oma-aloitteisesti tukea yrityksiään poikkeustilankaan aikana. Komission on varmistettava, että sisämarkkinoiden kilpailu ei häiriinny jäsenvaltioiden tukiessa yrityksiä alueellaan.
Sallimalla vapaammat toimet komissio antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tukitoimiin mutta ei tietenkään voi velvoittaa siihen. Komissio koettaa ohjata jäsenvaltioiden talousarvioiden varoja toivomiinsa kohteisiin. Jäsenvaltioiden harkinnasta ja mahdollisuuksista riippuu sitten onnistuvatko toimet ja missä laajuudessa.
Kotimaisen politiikan arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon, että tukiohjelmia ei voi ottaa käyttöön mielen mukaan ja kädenkäänteessä, vaan on odoteltava komission antamaa lupaa tai ohjeita, jos halutaan käyttää nimenomaan SEUT 107(1) artiklan mukaisia valtiontukia.
Kristian Siikavirta
