Victor Westerholm (1860-1919): Hylkeenpyynti (1900)

Merkityksellinen liikevoitto

blog

Yritysten ydintoiminnaksi suositellaan yhteiskuntavastuuta.

Jos hieman oiotaan mutkia, perinteisen käsityksen mukaan yritysten päätehtävä on valmistaa ja myydä tuotteita tai palveluja kannattavasti. Nykyisin yritysten tehtävät ja vastuut hahmotetaan usein laajemmiksi (kriitikoiden mielestä liiankin laajoiksi), ja yrityksissä tarkastellaan entistä enemmän yhteiskuntavastuun kantamiseen liittyviä kysymyksiä.

Yhteiskuntavastuu-sana lyhennetään usein yritysvastuuksi. Taustalla saattaa olla ajatus, että yritysvastuu kuulostaa enemmän yritysten omalta asialta kuin yhteiskuntavastuu.

Itse asiassa yrityksillä voidaan nähdä olevan kolmentasoisia pyrkimyksiä: ydintoiminta, kannattavuus ja yhteiskuntavastuu. Totunnaisen käsityksen mukaan kaksi ensin mainittua kulkevat käsi kädessä: yritykset pyrkivät toteuttamaan ydintoimintaansa kannattavasti.

Yhteiskuntavastuuseen kuuluvat toimet eivät useimmiten ole yrityksen päätehtäviä vaan vapaaehtoisia. Ne menevät lainsäädännön vaatimuksia pidemmälle. Yhteiskuntavastuun kantaminen voi kuitenkin edistää yrityksen kykyä hoitaa päätehtäväänsä mahdollisimman hyvin ja kannattavasti pitkällä aikavälillä.

Yhteiskuntavastuuseen kuuluvat esimerkiksi yrityksen toimet henkilöstönsä ja asiakkaidensa hyvinvoinnin parantamiseksi, yrityksen toiminnan aiheuttamien ympäristöhaittojen minimointi ja kompensointi sekä yhteisen hyvän edistäminen erilaisilla yhteistyöhankkeilla.

Vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä puhuttaessa käytetään usein lyhennettä ESG, joka tulee sanoista environmental, social ja governance. Sillä viitataan yritysten ja muiden organisaatioiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan.

Financial Timesissa (5.12.2021) emeritusprofessori Colin Mayer (Saïd Business School) esittää, että ESG-asioiden ymmärtämisessä kauppakorkeakoulut ovat jäämässä jälkeen yritysjohtajista. Selityskin on järkeenkäypä: Euroopan komissio säätelee yritysten toimintaa ja vaatii yritysjohdolta käytännön toimia vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tämä säätely ei ulotu korkeakouluissa annettavaan opetukseen.

Mayerin mielestä kauppakorkeakoulujen tutkinto-ohjelmissa ESG-asiat eivät tule esille siinä laajuudessa ja sillä vakavuudella kuin pitäisi. Näkemys voidaan tiivistää seuraavasti: ESG-kisoissa yritysmaailma vetää kaulaa ylämäkeen ja kauppakorkeakoulut hiihtävät lipsuvin suksin perässä.

Mayer näkee, että yritysmaailman etumatkaan ESG-asioissa liittyy uusi liiketoimintakonsepti. Siinä liiketoiminnan (konstitutiivis-regulatiiviseksi) tarkoitukseksi ymmärretään ”merkityksellinen liikevoitto” (purposeful profit). Ideana on, että yritykset pyrkivät tekemään voittoa ratkaisemalla ihmisten ja maapallon ongelmia sen sijaan, että yritystoiminta pahentaisi ongelmia entisestään.

”Merkityksellisen liikevoiton” käsite herättää kuitenkin kysymyksiä. Käsite näyttäisi vihjaavan, että muusta kuin ESG-asioihin syventyvästä liiketoiminnasta saatava liikevoitto on merkityksetöntä ja toisarvoista, ellei peräti haitallista. Tähän voidaan huomauttaa, että periaatteessa mikä tahansa liikevoitto voi olla tärkeää ja merkityksellistä lukemattomin tavoin. Kuka tietää, mihin hyviin ja hyödyllisiin kohteisiin voitot lopulta valuvat? Voivat ne toki valua huonoihin ja haitallisiinkin kohteisiin, vaikka toiminnan päällä kuinka lukisi ESG-leima.

Silti voidaan ymmärtää, että ESG-asioihin syventyminen on tärkeää ja merkityksellistä erityisesti omana aikanamme. Elokehää ja yhteiskuntia uhkaavat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä epätasa-arvo ja keskinäinen kiistely. ”Merkityksellisen liikevoiton” käsite voi auttaa kiinnittämään huomiota siihen, että kannattavassa liiketoiminnassa on mahdollisuuksien mukaan hyödyllistä ja suositeltavaa keskittyä sellaisiin tuotteisiin ja palveluihin, joilla voidaan merkittävästi edistää tärkeitä ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä.

Mayerin mukaan on aika, että kauppatieteellisen alan tutkinto-ohjelmissa nostettaisiin ”merkityksellinen liikevoitto” sille kuuluvaan asemaan. Liikkeelle pitäisi lähteä peruskysymyksistä, kuten mikä on yrityksen tarkoitus, miksi se on perustettu ja miksi se on olemassa. Yrityksen tehtävää ja tarkoitusta tulisi arvioida ja kehittää sen valossa, miten yritystoiminnalla voidaan ratkaista ihmisten ja maapallon ongelmia aiheuttamatta lisäongelmia.

Financial Timesin artikkeli on tärkeä paitsi yliopistojen ja kauppakorkeakoulujen opetuksen kehittämisen näkökulmasta myös liiketoiminta-ajattelun näkökulmasta. ”Merkityksellisen liikevoiton” käsite yhdistää yhteiskuntavastuun ja tuloksen tekemisen (”voiton tuottamisen”). Kuten sanottu, perinteisempi malli on naittanut yrityksen ydintoiminnan ja tuloksen tekemisen.

Voitaisiinko tulkita, että Mayer ehdottaa yrityksen ydintoiminnan ja yhteiskuntavastuun entistä kiinteämpää, ellei jopa yhteen sulautuvaa suhdetta? Tavallisesti on ajateltu, että yhteiskuntavastuu rakentuu, jos on rakentuakseen, ydintoiminnan päälle.

Mayerin ehdotus näyttäisi myös tarkoittavan, että uusien yritysideoiden olisi syytä poikia yhteiskunnallisia yrityksiä. Sellaiset ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Ne myös käyttävät merkittävän osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. Eikö se, jos mikään, ole ”merkityksellistä liikevoittoa”?

Vaasan yliopisto tarjoaa monia kursseja, joissa ESG-asiat ja kestävä kehitys ovat vahvasti esillä. Tällainen on esimerkiksi kauppatieteiden kivijalkakurssi kestävästä kehityksestä ja eettisyydestä liiketoiminnassa. Kurssi tähtää juuri niihin tavoitteisiin, joita Mayerkin peräänkuuluttaa.

Sama tähtäyspiste on YK:n alaisella kauppatieteellisen alan korkeakoulujen PRME-verkostolla (Principles for Responsible Management Education). PRME:n jäsenenä Vaasan yliopisto on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä, vastuullisuutta ja eettisyyttä opetuksessa, tutkimuksessa ja johtamisessa.

Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat monitahoisia teemoja, joiden sisäistäminen vaatii käsittelyä eri kursseilla ja opintojen eri vaiheissa. Nämä teemat eivät tietenkään ole kauppatieteiden yksityisomaisuutta, vaan tärkeitä eri näkökulmista kaikilla koulutus- ja tutkimusaloilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.