Sattuma, ensimmäinen osa: Rouva Fortuna

blog
Ryhmä Vaasan yliopiston tutkijoita matkaa tammikuussa Tieteen päiville keskustelemaan sattuman merkityksestä työssään. Rouva Fortunalla on sormensa pelissä tässäkin.

Fortuna on roomalaisessa mytologiassa onnen ja sattuman jumalatar, jossa yhdistyvät vastakkaiset käsitteet: sattuma ja kaitselmus. Minua hän on kaitsenut muun muassa työpaikan ja tutkimusaiheiden löytämisessä.

Puhe rouva Fortunasta on paradoksaalista, sillä sattuma on vailla tarkoitusta ja pysyvää hahmoa. Voidaan kuitenkin sanoa runollisesti, että mahdollisuudet ovat sattuman sormet siinä missä mahdottomuudet ovat puutteen muoto.

Sattumalla tarkoitetaan tapahtumien odottamatonta yhtäaikaista sattumista tai yhtäläisyyttä: yhteensattumaa. Sattumaksi sanotaan myös tapahtumiin ja asiaintiloihin vaikuttavia tekijöitä, jotka ovat yksilöiden ja ryhmien teoista ja aikomuksista riippumattomia. Sattuman käsite liittyy siten tapahtumien hallitsemattomuuteen ja ennustamattomuuteen.

Sattumasta puhutaan myös, kun tapahtuma tai asiaintila on aiheutettu vahingossa. Sattuma yhdistetään siten tarkoituksen ja suunnitelman puuttumiseen.

Jos tapahtuma tai asiaintila vaikuttaa suunnittelemattomalta ja selittämättömältä, sitä saatetaan sanoa puhtaaksi sattumaksi. Lähempi tarkastelu saattaa kuitenkin paljastaa syyn ja selityksen. Sattuma ei siis välttämättä jää selittämättömäksi.

Kaikkein puhtain sattuma olisi tapahtuma vailla mitään syytä. Sellaisella tapahtumalla ei edes periaatteessa voisi olla selitystä, vaan se olisi täysin selittämätön. On epäselvää, voiko sellaisia sattumia ollakaan. Siksi jotkut sanovat, että sattumaa ei ole, vaan on vain toistaiseksi tuntemattomia syitä, joita paremman tiedon puutteessa sanotaan sattumaksi. Äärimuodossaan tämä katsomus kiistää tahdon vapauden ja pitää kaikkia tapahtumia determinoituina eli sillä tavoin määräytyneinä, ettei voisi tapahtua mitenkään toisin. Sattuman käsite liittyy siis tapahtumien syitä koskevan tiedon vajavuuteen.

Sattumaksi sanotaan myös tilastollista harvinaisuutta ja odotusten vastaista kuin lihapalaa laihassa keitossa. Sattumat ovat siten enemmän tai vähemmän yllättäviä. Myönteisiä sattumia sanotaan onneksi (onnenpotkuksi, lykyksi, mäihäksi, säkäksi, tuuriksi, viuhkaksi jne.) ja kielteisiä vahingoksi, epäonneksi tai onnettomuudeksi.

Satunnaisuus on tärkeä matematiikan ja luonnontieteiden käsite, jolla tarkoitetaan säännönmukaisuuden puutetta. Satunnainen tapahtumasarja kuten nopan heitto noudattaa kuitenkin tilastollista lakia, kun taas mielivaltaisella tarkoitetaan sarjaa, joka ei noudata edes sitä.

Tasapainoista noppaa heitettäessä on kunkin noppaluvun todennäköisyys yksi kuudesta. Vaikka loton päävoitto on paljon epätodennäköisempi, monet tavoittelevat sitä. Sattumaa voidaan siis tavoitella, mikä tarkoittaa, että haetaan jotain erityistä eikä mikä tahansa sattumaa. Todennäköisyyksille perustuvat pelit ovat enemmän tai vähemmän järjestelmällistä sattuman tavoittelua.

Sattuman eri puolet – tarkoituksettomuus, säännöttömyys, ennustamattomuus, hallitsemattomuus, yllättävyys ja selittymättömyys – painottuvat eri tilanteissa eri tavalla. On siis kaikki syy sanoa, että sattuma on monitahoinen käsite.

Sattuman oikuista tutkijan arjessa keskustelevat Tieteen päivillä perjantaina 9. tammikuuta professori Pirkko Vartiainen, professori Harry Lönnroth ja yliopistonlehtori Tommi Lehtonen. Paneelin puheenjohtajana toimii professori Hannu Katajamäki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys