Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus

blog
Puheet suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kuolemasta ovat ennenaikaisia.

Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola kyseenalaistaa väitteet hyvinvointiyhteiskunnan rappeutumisesta. Pohjola vertaa suomalaisten hyvinvointia vuosina 1990 ja 2010. Huomioon otetaan kulutus, vapaa-ajan määrä, elinajanodote ja tuloerot.

Suomalaiset kuluttivat tavaroita ja palveluja vuonna 2010 lähes kolmanneksen enemmän kuin vuonna 1990. Tutkittuna ajanjaksona työaika oli lyhentynyt 5 prosenttia, vapaa-aika vastaavasti lisääntynyt. Elinajanodotekin oli noussut.

Tutkituista seikoista huonoon suuntaan oli kehittynyt vain eriarvoisuus. Suomalaisen todennäköisyys tulla joko keskimääräistä rikkaammaksi tai keskimääräistä köyhemmäksi on siis kasvanut.

Pohjolan mukaan hyvinvointi on lisääntynyt ratkaisevasti vuodesta 1990. ”Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on toiminut sillä tavoin kuin (…) pitääkin: kansalaisten keskimääräinen hyvinvointi on kasvanut tuloja nopeammin”, hän tiivistää (”Talouskasvu ja hyvinvointi”, Kansantaloudellinen aikakauskirja 2013, 109/1, s. 11). Pohjolan mielestä talous on myös kasvanut yhä kestävämmin ja tuleville sukupolville jää enemmän aineellista ja henkistä pääomaa.

Arvostelijoiden mielestä tällainen tulevaisuudenusko on kuitenkin huteralla pohjalla. Suomessa viime vuosikymmeninä tapahtunut kulutuksen kasvu olisi ympäristön kannalta pitkällä tähtäimellä ja maailmanlaajuisesti täysin kestämätöntä. Pohjolan laskelmassa tämä ongelma kuitenkin sivuutetaan.

Tutkija Paavo Järvensivu kuuluu talouskasvun arvostelijoihin. Hän rohkenee väittää, että talouskasvua ei tarvita. Hätkähdyttävän väitteensä tueksi Järvensivu esittää setelirahoitusta: ”Valtio voi rahoittaa suoralla keskuspankkiluototuksella ne palvelut, jotka yhteiskunnassa koetaan tarpeellisiksi” (Helsingin Sanomat 21.2.2013 ). Jos tähän (nykyoloissa vain teoreettiseen) mahdollisuuteen tartuttaisiin, vaaroina väijyisivät kriitikoiden mukaan muun muassa rahan arvon lasku ja valuuttakurssien heilahtelu.

Hyvinvoinnin puolustamisessa tärkeintä on Järvensivun mukaan kuitenkin tuotannon ja kulutuksen vähentäminen sekä aineellista elintasoa koskevien odotusten laskeminen. Tätä on monien vaikea käsittää saati hyväksyä, koska hyvinvoinnilla tarkoitetaan usein juuri talouskasvua.

Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään Oiva Ketonen -seminaarissa torstaina 14.11.2013 klo 17.15 Vaasan yliopiston auditorio Wolffissa. Matti Pohjola puhuu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksistä, Paavo Järvensivu uhista. Tilaisuuden järjestävät Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto ja Vaasan yliopisto. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.