Tieteen kipinämikko

blog
Partiossa ja sotaväessä kamiinan vartijaa sanotaan kipinämikoksi. Tehtävä kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta on tosiasiassa hyvin tärkeä: tulee kylmä, jos tuli sammuu. Keskivertotutkijat, joita useimmat tutkijat ovat ja joihin myös itse kernaasti kuulun, ovat tieteen kipinämikkoja.

On selvää, että keskivertotutkijan käsite on epäselvä, kuten on myös esimerkiksi keskiverto-opiskelijan käsite. Onko keskivertoihmisiä olemassakaan?* Vaikka käsite on epäselvä, sitä käytetään usein retorisena keinona – niin myös tässä.

Yliopistoissa on nykyään paljon puhetta huipuista: huippututkijoista, huippuyksiköistä, huippujulkaisuista. Jotta tähän puheeseen osattaisiin suhtautua järkevästi ja suhteellisuudentajuisesti, on syytä palata välillä juurille.

Vaikka sinnikkyys ja asiantuntemus kuuluvat tieteellisen tutkimuksen arvoihin, huipulle (mitä ikinä se tarkoittaakaan) pääsevät ansiosta ja onnekkaasti vain harvat. Toisaalta Gaussin käyrän huipulla ja sen tuntumassa ovat juuri kaikkein keskinkertaisimmat, joita on paljon.

Hyvin harva yksittäinen tutkimus on tuloksiltaan mullistava ja tavattoman tärkeä. Silti keskinkertainenkin tutkimus ja keskivertotutkijat ovat tärkeitä seuraavilla tavoilla.

Ensinnäkin tieteelliset huiput ja neronleimaukset nousevat esiin kaiken muun tutkimuksen keskeltä ja mikään inhimillinen järjestelmä ei tuota vain huippuja. Huippu on vertailukäsite, jonka logiikka vaatii myös pohjan ja keskikohdan. Jos siis ei olisi keskivertotutkijoita, ei olisi myöskään huippuja.

Toisekseen kaikki kunnollinen tutkimus pitää yllä tieteenalan osaamista ja perinteitä. Keskivertotutkimuskin on osa tieteen ”pitkää ketjua”. Yksittäiset loisteliaat helmet eivät vielä tee ketjua, vaan siihen tarvitaan koossa pitävä tekijä – helminauhassa lankaa, tieteessä keskinkertaisia tutkijoita.

Jürgen Habermas luokittelee tieteen tavoitteet teknisiin, hermeneuttisiin tai emansipatorisiin. Humanistisille tieteille on ominaista hermeneuttinen tiedonintressi, jonka mukaan tiedon tehtävänä on perinteen välitys ja tulkinta. Juuri tätä tärkeää tehtävää voidaan muissakin tieteissä verrata kipinämikkona toimimiseen.

* Matemaattisesti tarkasteltuna on parempi olla keskiarvo- kuin keskivertoihminen, sillä positiivisten lukujen keskiarvo on keskivertoa suurempi, huomautti lehtori Kauko Ylönen, matematiikan opettajani Tampereen klassillisessa lukiossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys