Terveiset Seinäjoen syyskuun työpajasta: Ruokahukka kuriin ja hävikki talteen – biomassat kiertoon paikallisesti

Kiertotalous Yleinen

Seinäjoella kokoontui 13.9.2022 joukko kiertotaloudesta kiinnostuneita ammattilaisia ja verkon kautta osallistujia koko maasta. Työpajan tavoitteena oli selvittää, millaisia sivuvirtoja ja elintarvikejätteitä syntyy, miten niitä voitaisiin paremmin ehkäistä ja hyödyntää sekä miten lisättäisiin yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Alustuksissa kuultiin hyviä esimerkkejä Pohjanmaan alueelta ja muualta Suomesta. Puheenvuoroissa pohdittiin kasvihuonetuotannon sivuvirtoja, kuten eri laatuluokkien tomaattien hyödyntämistä, yläkoulun ja sairaalan ruokahävikkiä sekä biokaasun valmistusta ja mahdollisuuksia. Työpajan ryhmäkeskusteluissa aiheesta puhuttiin laajemmin ja käytiin vilkasta ajatustenvaihtoa. Osallistujat kertovat ratkaisuista ja jakoivat kokemuksiaan. Todella paljon onkin jo tehty!

Miten biomassat saadaan kiertoon ja ruokahävikki vähenemään?

Muun muassa ravitsemispalveluissa ruokahävikkiä oli saatu vähenemään myymällä ylijäänyttä mutta syömäkelpoista ruokaa, tarjoamalla ylijäänyt ruoka bonusruokana tai opastamalla ja ohjeistamalla uudella tavalla esim. jonkin ruokalajin loppumisen hyväksymiseen. Ennakointi ja asiakasmäärien ennustaminen esim. älyteknologian ja tietokonemallien avulla on jo olemassa oleva ratkaisu, ja kuulimme sen toteutuksesta Lapuan yläkoululla. Kuulimme myös, että parhaaseen lopputulokseen päästään kuuntelemalla asiakasta ja ottamalla heidän mielipiteensä huomioon esim. ruokalistasuunnittelussa. Kun ruoka on hyvää, sitä ei yleensä jää lautasille! Henkilökunnallekin on syytä antaa mahdollisuus käyttää osaamistaan, sillä heillä on paras tietämys juuri oman toimipisteen hävikin vähentämisestä. Heillä voi olla ajatuksia esim. siitä, voisiko kasviksia käyttää luovasti siten, että varret ja lehdetkin tulisi syödyksi, tai kahvinporot saada hyötykäyttöön vaikkapa sienten kasvualustaksi?

Kuvassa on neljä henkilöä työskentelemässä työpajassa.
Työpajatyöskentelyä. (Kuva: Videolakeus / Petri Luhtala)

Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyötykäytön mahdollisuuksia pohdittiin mm. kalannahan ja kalabiomassojen jatkokäytössä, juuresten kuorien hyödyntämisessä ja innovaatioihin kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. Myös lihateollisuuden sivuvirtojen käyttöä voisi olla mahdollista lisätä. Keskustelussa tuli ilmi myös haasteita, kuten pienten erien kuljetukset ja taloudellinen kannattavuus. Erilaiset teemaviikot, koko ruokaketjulle suunnatut kampanjat ja koulutus nähtiin hyvinä keinoina. Toimijat olivat kiinnostuneita kehityshankkeista ja projekteista, uudesta yhteistyöstä ja verkostojen kehittämisestä sekä näkivät mahdollisuuksia erilaisten alustojen, huutokauppojen ja materiaalipörssien tulevaisuudessa.

Miten kehittää keinoja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä?

Tärkeää kaikkien sivuvirtojen ja elintarvikejätteiden vähentämisessä sekä hyödyntämisessä on niiden mittaaminen ja seuranta sekä tiedon jakaminen. Vain siten voidaan löytää toimivat keinot ja seurata tavoitteiden toteutumista. Mitä tarkemmin tiedetään, mitä jakeita toiminnasta syntyy, sitä helpompaa on yrittää löytää keinoja vähentämiseen ja hyödyntämiseen. Luken (Luonnonvarakeskus) Biomassa Atlasta ollaankin kehittämässä siten, että entistä suurempi osuus biomassoista ja -jätteistä olisi paikannettavissa ja löydettävissä mahdolliseen hyödyntämiseen. Myös ruokahävikin vähentäminen perustuu mittaamiseen ja kerättyjen tietojen tarkasteluun. Pajatso-hankkeessa kehitetty ruokahävikin vähentämiseen tähtäävä verkkokurssi opastaa mittaamiseen erityisesti ravitsemispalveluissa, ja alustalla pääseekin tekemään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa sekä tutustumaan materiaalipankkiin. 

Biomassa Atlasta ollaankin kehittämässä siten, että biomassoja olisi paikannettavissa ja hyödynnettävissä yhä enemmän.

Työpajassa nostettiin tärkeinä asioina esiin ylijäämän ennaltaehkäisy ja suunnittelu. Ylijäämää tuottavat organisaatiot ja potentiaaliset vastaanottajat tulee saada yhteen jo etupainotteisesti. Tämän jälkeen toimijat pystyvät suunnittelemaan yhdessä ne toimintatavat, joiden avulla syntynyt ylijäämä saadaan mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti hyödynnettyä tai jopa ehkäistyä ennalta ylijäämää. Yhteiset suunnitelmat ja tavoitteet eri sidosryhmien välillä ovat tässä erityisen tärkeitä. On hyvä kuitenkin muistaa se, että tehokas yhteistyö edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista ja konkreettisia mittareita toiminnalle. Esimerkkinä tästä on mm. ruokapalvelun ja sopimusasiakkaiden välinen yhteistyö, jossa on sovittu yhteiset tavoitteet ja mittarit ylijäämän ennaltaehkäisyyn.

Yhteinen alusta tiedon jakamiseen?

Tällä hetkellä ylijäämään ja hävikkiin liittyvä materiaali on eri hankkeiden, portaalien ja sivustojen alla, joten kokonaiskuvaa kaikesta olemassa olevasta materiaalista saattaa olla hankala hahmottaa. Yksi yhteinen alusta ja linkitykset asianmukaisiin materiaaleihin ja sivuihin saattaisi työpajan annin mukaan olla ratkaisu tähän haasteeseen.

Alustan ulkoasun ja rakenteen tulisi tukea vaivatonta käyttöä.

Tiedon jakamisen ”aloituspaikka” voisi olla aina sama, ja kokonaisuuden ymmärtäminen voisi näin helpottua. Myös alustan ulkoasun ja rakenteen tulisi tukea vaivatonta käyttöä ja tiedonhaun tulisi olla helppoa. Tämä edesauttaisi tiedonvaihtoa ja yhteistyötä eri hankkeiden ja verkostojen välillä.

Tervetuloa tutustumaan materiaaleihin ja osallistumaan!

Seuraava Vaasan yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen järjestämä työpaja samasta aihepiiristä järjestetään maaliskuussa 2023 Nokialla. Toivomme tähänkin työpajaan runsasta osallistujajoukkoa keskustelemaan kiertotalouden haasteista ja mahdollisuuksista. Tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.

Tutustu Biomassa-atlakseen ja Pajatso-hankkeen portaaliin: opiskele verkkokurssilla, selaa materiaalipankkia ja lisää yhteistyötä verkostoitumalla.

 

Kirjoittajat ja yhteystiedot

Matti Saari
projektitutkija, Vaasan yliopisto, matti.saari@uwasa.fi, puh. 050 5161190
Kirsi Silvennoinen
erikoistutkija, Luke, kirsi.silvennoinen@luke.fi, puh. 029 532 6540

19 kommenttia artikkeliin “Terveiset Seinäjoen syyskuun työpajasta: Ruokahukka kuriin ja hävikki talteen – biomassat kiertoon paikallisesti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Annu Perälä

Annu Perälä - Viisaita aikeita