Presidentti Tarja Halonen nosti taannoin Ylen Avoin Kysymys -podcastissa esiin kokemuksensa siitä, kuinka hän oli haastattelutilanteessa nostanut esiin faktan naisjohtoisten menestyksestä valtioiden välisessä taistelussa maailmanlaajuista covid-19 pandemiaa vastaan. Halonen sai kommentistaan paljon negatiivista palautetta medialta samalla, kun kommenttia pidettiin jopa diplomaattisesti harkitsemattomana.
Todellisuudessa naisjohtoisten valtioiden pärjääminen koronakriisissä on huomioitu ja tunnustettu jo aiemmin useissa kansainvälisissä julkaisuissa: esimerkiksi amerikkalainen talouslehti Forbes kysyi jo huhtikuussa, mitä koronaviruksesta parhaiten selvinneillä mailla on yhteistä? Vastaavasti New York Times -lehti on korostanut naisjohtajien roolia koronan vastaisessa taistelussa. Vaikka vielä voi olla liian aikaista tehdä lopullista johtopäätöstä siitä, millainen strategia on lopulta ollut kaikkein toimivin, voidaan feminiinisiä johtamiskäytäntöjä silti pitää kriisijohtamisen kannalta toimivina.
Mitkä seikat sitten ylipäätään mahdollistavat onnistuneen kriisijohtamisen naisjohtajuuden näkökulmasta?
- Kuuntelemisen taito
Naisjohtajien on todettu kuuntelevan miesjohtajia herkemmin muiden mielipiteitä ja ajatuksia ja tekevän päätöksiä useiden eri huomioiden perusteella. Kärjistetysti tämä tarkoittaa sitä, että naiset antavat päätöksissä usein enemmän painoarvoa kollektiiviselle mielipiteelle, kun taas miesjohtajien päätöksissä painaa herkemmin heidän oma, henkilökohtainen mielipiteensä. - Huomaavainen johtamistapa
Kriisi on yleensä ennalta-arvaamaton, tunteita kuumentava tilanne, joka vaatii mukautumiskykyistä johtamista. Vahva johtaja joka luotsaa organisaatiota kriisin läpi nähdäänkin usein maskuliinisuuden ihanteita noudattavana. Vastaavasti kuitenkin feminiiniset johtamisen piirteet, kuten empatia ja huolenpito, tukevat nykypäivän käsitystä valmentavasta ja tuloksekkaasta johtajuudesta. - Onnistunut viestintä
Kommunikaatio ja onnistunut viestintä ovat kriisijohtamisessa avainasemassa. Tyypillisesti juuri naiset pitävätkin osallistavaa keskustelua ja viestintää tärkeämpinä johtamisen työkaluina kuin miehet. - Hahmottamiskyky
Duderfeltin tutkimuksen mukaan yhtenä piirteenä, joka on naisjohtajilla havaittu, on asioiden hahmottamiskyky verkostomaisesti. Johtajuudessa verkostomaisen hahmottamisen etuna on ymmärrys laajoista kokonaisuuksista, sekä havainnointikyky siitä, että asioilla on vaikutusta toisiinsa. Miesjohtajien kyky hahmottaa asiat oli tutkimuksen mukaan enemmän pistemäistemäinen eli yhteen asiaan kerralla keskittyvä. (Dunderfelt 1996, 7-8). Kriisi johtajuudessa naisjohtajien hahmottamiskyvyn edut ovat miltei ilmiselviä, sillä kriisi on hyvin dynaaminen ympäristö vaatien monisäikeistä ymmärrystä niin ympäristöstä kuin ihmisistäkin.
Vielä arvailujen varaan jää se mitkä maat johtajineen koronakriisistä selviät. Tästä hetkestä on kuitenkin nostettava esille se, että Suomi on selviämässä koronakriisistä muita EU-maita paremmin.
Eikä ihme! Women in politicisin vuonna 2019-2020 teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa valta on jakautunut molemmille sukupuolille kolmanneksi tasa-arvoisimmin kaikista EU-maista. Samalla Suomen hallituksessa toimien EU-maista toiseksi eniten naiskansanedustajia.
#suuntavilkku, #blogijohtajuudesta, #univaasa
Kirjoittajat: Elina Kauppinen & Anna Palosaari
***
Dunderfelt, T. 1996. Naisten ja miesten maailma. Miten opin ymmärtämään toista sukupuolta. Dialogia Oy. Vantaa.
Taub, A. (2020). Why Are Women-Led Nations Doing Better With Covid-19?. The New York Times.
Wittenberg-Cox, A. (2020). What Do Countries With The Best Coronavirus Responses Have In Common? Women Leaders. Forbes.
