Komissio ehdottaa muutoksia geenimuunneltujen organismien sääntelyyn (GMO)*
Euroopan komissio on antanut parlamentille ja neuvostolle heinäkuussa vuonna 2023 ehdotuksen kasvinjalostuksen geenitekniikkaa sääntelevän asetuksen muuttamisesta.[1] Muutoksella on tarkoitus ottaa huomioon kasvinjalostuksessa käytetyn teknologian nopea kehitys helpottamalla uuden teknologian avulla aikaansaatujen viljely- ja rehukasvien hyväksymistä markkinoille.
Lainsäädäntöehdotuksen (COM/2023/411 final) käsittelyn etenemistä voi seurata esim. EUR-Lexin kautta.
Komission ehdotuksen valmistelua on vauhdittanut taannoinen Unionin tuomioistuimen päätös asiassa C-528/16, jossa tuomioistuin katsoi, että uuden geeniteknologian avulla tuotetut kasvit kuuluvat eurooppalaisen GMO-sääntelyn piiriin vaikka teknologialla onkin uusia ominaisuuksia aiempaan verrattuna.
Uudet genomitekniikat (NGT=new genomic techniques, esim. mutageneesi ja cisgeneesi) tarjoavat uusia mahdollisuuksia muuttaa organismin geneettistä materiaalia esimerkiksi lisäämällä ominaisuuksia vain risteytymiskelpoisista kasvilajeista, mikä mahdollistaa kasvilajikkeiden nopean ja tarkemman kehittämisen eikä uusia muunnoksia voi (lainkaan tai vaikeuksitta) erottaa perinteisillä jalostusmenetelmillä tuotetuista kasveista.
Varovaisuusperiaatteen mukaan eurooppalainen GMO-sääntely on ollut hyvin rajoittavaa, sillä geenimuunneltujen ravinto- ja rehukasvien ympäristö- ja terveysvaikutuksista on oltu huolissaan.[2] Huolta on aiheuttanut myös maatalousteknologian alan yritysten mahdollisen hallitsevan markkina-aseman vaikutus eurooppalaiseen maatalouteen.
Suomen valtioneuvoston kanta vuonna 2023
Suomessa valtioneuvosto kirjelmöi ehdotuksesta eduskunnalle joulukuussa vuonna 2023 (U 49/2023 vp). Valtioneuvoston mukaan on tärkeää, että lainsäädäntö vastaa uusinta tieteellistä tietoa. Ehdotuksen tavoite on valtioneuvoston mukaan hyväksyttävä eli ehdotus mahdollistaisi sellaisten kasvien ja kasvituotteiden kehittäminen ja markkinoille saattaminen, jotka edistävät Euroopan unionin innovointi- ja kestävyystavoitteita ja jotka voivat auttaa vastaamaan maatalouselintarvikejärjestelmän haasteisiin. Kuitenkin esityksen monet tekniset yksityiskohdat vaatisivat selkeyttämistä ja muutoksia.
Uusi teknologia – vanhat epävarmuudet
Komission ehdotus osuu eräänlaiseen yhteiskunnalliseen ja ekologiseen taitekohtaan, jossa teknologia on kehittynyt uudelle tasolle, eurooppalainen maatalousteknologia on ehkä jäänyt maailmalla kehityksestä jälkeen[3] ja ilmastonmuutos ja väestönkasvu asettavat edelleen vakavia haasteita ja uhkia ruoantuotannolle.
Asetusehdotus ei suoraan ratkaise GMO-kasveja koskevia pulmia eli riskeihin liittyvää epävarmuutta ja uhkia tai kasvien patentoitavuutta koskevia kysymyksiä. Riskienarviointi pitää tehdä edelleen ja patentoitavuutta on pohdittava kuten valtioneuvostokin esitti kirjelmässään. Ehkä uusi tieteellinen tieto auttaa päätöksenteossa?
Komission esityksen mukaan turvallisuustietoja on saatavilla pääasiassa kohdennetulla mutageneesillä ja cisgeneesillä tuotetuista kasveista. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on todennut, ettei em. tekniikoilla tuotettuihin kasveihin liittyisi ihmisten ja eläinten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia erityisiä vaaroja. Lausuntoja tekee muuntogeenisiä organismeja käsittelevä EFSAn tiedelautakunta. (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, EFSA)
Tutkimusta aiheesta tehdään Vaasassa
Vaasan yliopiston ASAP-tutkimushanke tarkastelee muun muassa geneettisesti muunneltujen organismien sosiaalista hyväksyttävyyttä ja eettisiä kytkentöjä erityisesti biopolttoaineiden tuotannossa. Siinä yhteydessä selvitetään tarkemmin myös oikeudellisen sääntelyn kysymyksiä.
Hyväksyttävyyttä voisi auttaa, jos uusilla menetelmillä voisi kehittää kasveissa muitakin ominaisuuksia kuin mediassa usein esiin nostettu rikkaruohomyrkyn kestävyys (glyfosaatti). Mielestäni tällaisia ominaisuuksia onkin kehitetty mutta niitä ei ole nostettu samalla tavalla esiin?
Kristian Siikavirta
*The Research Council of Finland funded the research for this publication—funding decision number 366010
[1] Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista ja niistä peräisin olevista elintarvikkeista ja rehuista sekä asetuksen (EU) 2017/625 muuttamisesta, COM/2023/411 final.
[2] ks. esim. Eriksson, D., Custers, R., Edvardsson, K., Hansson, S. O., Purnhagen, K., Qaim, M., et al. (2020). Options to reform the European Union legislation on GMOs: Scope and definitions. Trends in Biotechnology, 38(3), 231–234 ja Artem Anyshchenko & Jennifer Yarnold (2021). From ‘mad cow’ crisis to synthetic biology: challenges to EU regulation of GMOs beyond the European context, Int Environ Agreements (2021) 21:391–404.
[3] Anyshchenko ja Yarnold.
