Uusiutuvista energialähteistä valmistettu vety (tai vihreä vety) on yksi aine, jolla voidaan korvata fossiilisia energialähteitä ja vauhdittaa vihreää siirtymää. Kun vety valmistetaan päästöttömästi, sitä voidaan käyttää fossiilisten energialähteiden sijaan polttoaineena tai teollisen valmistuksen raaka-aineena aiheuttamatta hiilidioksidipäästöjä. Uusiutuvan vety on sen verran uusi teknologinen keksintö, että sen käyttö vaatii kokonaisen vetytalouden arvoketjun luomista tuotannosta loppukäyttöön mukaan lukien tarvittava siirto, varastointi ja kuljetus.

Käytän tässä ilmaisua uusiutuva vety, vaikka vety ei tietenkään ole aineena mitenkään uusiutuvaa, mutta se ei ole myöskään väriltään vihreää. Uusiutuva vety viittaa ilmaisuna selkeämmin vedyn valmistuksen tapaan eli uusiutuvan energian käyttöön esimerkiksi eletrolyyserissä. Uusiutuvaa energiaahan ovat lähtökohtaisesti ainakin tuuli- ja aurinkoenergia, vaikka muutakin luonnossa esiintyvää ja polttamisesta riippumatonta energiaa on olemassa (esimerkiksi vuorovesi, maaperän lämpö ja vulkaaninen energia).

Uusiutuva vety on myös juridinen termi, sillä lainsäädännössä uusiutuvalla vedyllä tarkoitetaan vetyä, joka on tuotettu uusiutuvasta energiasta direktiivissä (EU) 2018/2001 esitettyjen, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden määrittelymenetelmien mukaisesti.

Kuluvan vuoden aikana näyttäisi siltä, että uusiutuvan vedyn tuotantoa koskeva lainsäädäntö alkaa olla valmis ainakin Euroopan tasolla. Uusiutuvan vedyn tuotannossa on keskeistä varmistaa, että tuotettu vety on todella uusiutuvaa eikä aiheuta lisää kasvihuonekaasuja.

Tuotannon ja loppukäytön teknologiasta ei ole kenties tarpeen säätää yksityiskohtaisesti. Loppukäyttöä koskevat teollisen tuotannon ja toiminnan normaalit ympäristönsuojelun, turvallisuuden ja sijoittelun vaatimukset. Fossiilista vetyä käytetään tällä hetkellä mm. kemianteollisuudessa ja öljyn jalostuksessa, mutta vetytaloudessa uusi asia on teknologian lisäksi ennen kaikkea vedyntuotannolle kaavailtu suuri määrä ja erilaiset uudet käyttökohteet esimerkiksi teräksen valmistuksessa, liikenteessä tai työkoneissa.

Vetytalouden kannalta keskeisiä ja aika uusia eurooppalaisia säädöksiä ovat ainakin alla esiin nostetut säädökset, jotka kertovat millaista vetyä voidaan tuottaa ja käyttää uuden vetytalouden markkinoilla ja miten markkinoiden toiminta on järjestettävä sisämarkkinoilla. Muutakin vetyä voidaan tuottaa mutta sellainen vety ei saa mitään erityiskohtelua eikä auta sovittujen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Sääntelyllä tavoitellaan likvidiä ja yhtenäistä vetymarkkinaa mutta nykytilanne on tunnistettu ja etenkin uusittu ”kaasudirektiivi” sisältää uusiutuvalle vedylle paljon harkinnanvaraisia poikkeuksia ja siirtymäaikoja.

• Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi uusiutuvan kaasun, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä, direktiivin (EU) 2023/1791 muuttamisesta ja direktiivin 2009/73/EY kumoamisesta (UUDELLEENLAADITTU), allekirjoitettu 13.6.2024, mutta ei ole vielä julkaistu
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), muutettu viimeksi Dir. (EU) 2024/1405, 14.3.2024. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32018L2001
• Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1184, annettu 10 päivänä helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä ottamalla käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. https://eur-lex.europa.eu/eli/reg_del/2023/1184/oj
• Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1185, annettu 10 päivänä helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä vahvistamalla kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskeva vähimmäiskynnys ja täsmentämällä menetelmä muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla ja kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten määrittämiseksi. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32023R1185

Käynnistysvaiheessa vetytalous näyttää edellyttävän julkiselta vallalta kannustavia ja tukevia toimia, joilla suurten investointien vaatima rahoitus, lupahallinto ja suhteellisen suuret riskit saadaan hallintaan. Uusiutuvan vedyn hinta on korkea, loppukäyttäjien määrä on vielä vähäinen eikä tuotanto ole lähellekään sitä mitä tavoitellaan.

Uusiutuvan vedyn tuotantoon tarvitaan suuria taloudellisia panostuksia, joita toivotaan pääasiassa yksityisiltä yrityksiltä ja sijoittajilta. Vetytaloutta ei voida pystyttää julkisin varoin, koska niille on perinteisesti muutakin käyttöä.

Valtiontuki uusiutuvan vedyn tuotantoon on laajalti sallittua ryhmäpoikkeusasetuksen ja komission tiedonantojen mukaan toteutettuna ja toisin kuin esimerkiksi maakaasumarkkinoilla pitkäkestoisia ja kattavia toimitussopimuksia on mahdollista solmia. Tuotannon edellyttämää lupamenettelyä on myös haluttu yksinkertaistaa.

• Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti, viimeksi muutettu 30.6.2023. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32014R0651
• Vuoden 2022 suuntaviivat ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävälle valtiontuelle. Eur-Lex https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/LSU/?uri=CELEX:52022XC0218(03)
• Komission tiedonanto, Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita edistävän valtiontuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteet (2021/C 528/02). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2021.528.01.0010.01.ENG
• Laki ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa 898/2009, väliaikainen 2 a § voimassa 1.1.2023–31.12.2026.
• Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), väliaikainen 188 a § Uusiutuvan energiantuotannon kannalta merkittävää kaavaa koskevan valituksen käsittely kiireellisenä, voimassa 1.1.2023–31.12.2028.

Siis ei muuta kuin tekemään uusiutuvaa vihreää vetyä.

Kristian Siikavirta

Teksti perustuu VEP-hankkeessa tehtyyn selvitykseen eurooppalaisesta vetysääntelystä ja strategiasta.

Lisää hankkeesta osoitteesta https://projektit.seamk.fi/kestavat-ruokaratkaisut/vetytalouden-mahdollisuudet-ruokaketjussa/