En puutu nyt ehdokkaiden henkilökohtaiseen moitteettomuuteen, joka nostettiin esiin uutisoinnissa. On valiteltu sitä, että tuomion saaneita on päässyt ehdokkaiksi. Sitähän ei ole vaaleja koskevassa Vaalilaissa (714/1998, sis. lukuisia muutoksia) kielletty. Suomessa katsotaan usein myös, että teko on hyvitetty rangaistuksella ja ihmisellä on mahdollisuus palata yhteiskuntaan.
Tärkeämpi vaaleissa ehkä ilmenevä tapaus voisi mennä hypoteettisesti näin. Kunnan johtaviin luottamushenkilöihin lukeutuva henkilö haluaa osallistua kuntavaaleihin puolueensa ehdokkaana. Politiikan sisällöstä ja asiakysymyksistä on puolueen sisällä ristiriitoja. Jokin saa tämän henkilön tarkastamaan kunnan keskusvaalilautakunnasta, onko puolue ilmoittanut hänet ehdokkaaksi hakemuksensa mukaan. Yllättäen hän ei olekaan puolueensa ehdokkaana. Henkilö kokoaa nopeasti oman valitsijayhdistyksen ja pääsee ehdolle ja tulee valituksi valtuutetuksi hyvällä äänimäärällä. Puolueen vaaliasiamies kertoo mediassa sopineensa jonkun kanssa, että henkilö poistetaan listalta.
Mitä olisi tapahtunut? Henkilö halusi ehdolle vaaleissa ja hän oli oman ymmärryksensä mukaan otettu puolueen listalle, mutta oli kuitenkin jätetty tarkoituksella ja salaa vaalien ulkopuolelle. Henkilö on tullut harhautetuksi, sillä hänellä on ollut tietoon perustuva oikeutettu odotus, että hän on vaaleissa ehdokkaana. Henkilöllä ei ole tietenkään oikeutta olla tietyn puolueen ehdokas, vaan asettelu on yksin puolueen tehtävä ja oikeus. Vaalilain 35 §:ssä mainitaan, että keskusvaalilautakunnan asiana ei ole tutkia, miten ehdokkaiden asettaminen siihen liittyvine menettelyineen puolueessa tai puolueen jäseniä kunnassa edustavassa yhdistyksessä on toimitettu.
Olisiko ylläkuvatussa ikävässä menettelyssä rikottu lakia vai ainoastaan hyvää tapaa? En mieti olisiko rikottu puolueen omia sääntöjä.
Vaaleissa noudatettavat säännöt perustuvat pääsääntöisesti vaalilakiin (714/1998, sis. lukuisia muutoksia). Rikoslain 14 luvussa (39/1889, sis. lukuisia muutoksi) säädetään lisäksi rikoksista poliittisia oikeuksia vastaan.
Vaaleihin ei saa rikoslain mukaan vaikuttaa väärin keinoin. Äänestämiseen tai ehdolle asettumiseen ei saa vaikuttaa väkivalloin tai uhkailemalla (vaalirikos). Henkilön äänestykseen ei saa vaikuttaa rahalla tai muulla edulla (vaalilahjonta). Vaaleihin ei saa osallistua äänestämällä ilman äänioikeutta eikä äänestää useampaan kertaan (vilpillinen äänestäminen). Vaalitulosta ei saa vääristää vaikuttamalla äänestyksen tulokseen ääntenlaskennassa tai äänestyslippuihin kajoten eikä yleisen vaalin oikeaan tulokseen saa vaikuttaa muullakaan näihin rinnastettavalla tavalla puuttuen vaalin asianmukaiseen toimittamiseen (vaalituloksen vääristäminen).
Säännösten perusteella jää epäselväksi voiko vaaliasiamies estää ehdokkaaksi asettumisen yllämainitulla tavalla harhauttamalla ehdokkaaksi haluavaa, jolla on oikeutettu odotus ehdokkuuden toteutumisesta. Kyse ei välttämättä ole vaalituloksen vääristämisestä rikoslain tarkoittamalla tavalla, sillä se tapahtuu yleensä väärentämällä tai hävittämällä vaalilippuja. Hallituksen esityksessäkin korostetaan, että teon on kohdistuttava vaalin tai äänestyksen järjestelyihin. Vaikuttaminen esimerkiksi vaalimainontaan tai äänestäjiin ei ole vaalituloksen vääristämistä kyseisen säännöksen mukaan ja ehdokasasettelu ei ole äänestyksen järjestämistä vaan sitä edeltävä puolueen tai valitsijayhdistyksen toimi.
Kuvattu toiminta ei ilmeisesti ole rikoslain 36 luvun 1 §:n mukaan rangaistava petos, sillä ehdokasaseman vieminen ei ole selvä taloudellinen vahinko, vaikka siihen voikin liittyä mahdollisuus saada tulevaisuudessa esim. kokouspalkkioita, jos tulee valituksi. Kyseeseen voisi tulla luottamusaseman väärinkäyttö rikoslain 36 luvun 5 §:n mukaan, mutta tämäkin tulkita venyttäisi rikoslain pykäliä ikävällä tavalla.
Mikäli tulkintani on oikea, kuvatun kaltainen menettely ei ole selkeästi lainvastaista?! Pidäkkeenä ryhtyä sellaiseen toimivat ehkä puolueen säännöt ja se seikka, että asia tulee aina ilmi ehdokkuutensa menettäneen huomatessa asian. Vahinko on kuitenkin jo tapahtunut. Asian julkitulon tuoma paheksunta ei välttämättä ole riittävä este ryhtyä tällaiseen toimeen, sillä tempausta voidaan pitää päätöksen tehneiden piirissä hyväksyttävänä ja oikeudenmukaisenakin.
Säätelemätön tilanne avaa liian hyvät mahdollisuudet erilaiseen vaalien taustalla käytävään kaupankäyntiin. Vaalilainsäädännössä olisi helppo esimerkiksi vaatia puolueita ilmoittamaan ehdokkaaksi haluaville etukäteen, että he ovat mukana listalla, joka toimitetaan keskusvaalilautakunnalle.
Kristian Siikavirta
