Ruotsissa valinnanvapaus terveys- ja sairaanhoidon (hälso- och sjukvård) palveluissa tarkoittaa tutusti, että potilas voi valita hoitopaikan ja valittu hoitopaikka saa korvauksen kustannuksista maakunnalta tai alueelta. Valinnanvapausjärjestelmän perustaminen peruspalveluissa (primarvård) on maakunnille ja alueille pakollista. Kaikilla ehdot täyttävillä hoidontarjoajilla (vårdgivare) on oikeus liittyä järjestelmään ja saada korvaus julkiselta vallalta.
Muissa kuin peruspalveluissa ei ole pakko perustaa valinnanvapausjärjestelmää. Valinnanvapaus on käytössä muissakin kuin terveydenhuollon palveluissa, esim. työvoimapalveluissa ja maahanmuuttajien palveluissa.
Suomalaisessa keskustelussa on noussut esiin ajatus yhtiöittämisestä ja sen pakollisuudesta, jotta yksityiset tarjoajat voivat toimia markkinoilla. EU:nkin mielletään pakottavan siihen. Ruotsissa esillä näyttäisi olleen enemmän kysymys siitä, pitääkö palveluista päättävän maakunnan soveltaa Ruotsin hankintalakia (LOU 2016:1145) vai valinnanvapaudesta määräävää lakia (LOV 2008:962) palvelujen järjestämistä koskevia päätöksiä tehdessään.
Mitä netistä löytyi?
Tukholman läänin alueella (Stockholms läns landsting) perushoidon palveluntarjoajan voi löytää näppärästi netistä. http://www.1177.se/Stockholm/Hitta-vard/Stockholm/?q=&cc=01#showstartview
Saatavilla on samassa listassa sekä maakunnan ylläpitämiä terveysasemia että yksityisiä terveysasemia ja kaikkia voi vertailla keskenään kivasti muutamien vertailutekijöiden avulla.
Tukholman alueen pyörittämää julkista toimintaa ei näytetä ainakaan ulospäin harjoitettavan suoraan osakeyhtiön muodossa, mutta maakunta omistaa myös useita osakeyhtiöitä, jotka toimivat terveydenhoidon alalla.
Esimerkiksi Alby vårdcentral kertoo näin. ”Vi är en landstingsdriven verksamhet som ingår i Stockholms läns sjukvårdsområde.” (SLSO) Stockholms läns sjukvårdsområde on listattu organisaatiokaaviossa ”yhtiömuotoa vastaavaksi hallinto-organisaatioksi” (förvaltningar som drivs i bolagsliknande former). Se ei siis ole osakeyhtiö.
Tilastoista tehtyjä yhteenvetoja (Sveriges Kommuner och Lansting, LOV 15.11.2015) kaivelemalla löytyy tieto, jonka mukaan vuonna 2016 valinnanvapausjärjestelmässä oli mukana yli tuhat (1 151) terveyskeskusta (vårdcentral), joista 58 % oli julkisen vallan ylläpitämiä ja 42 % yksityisiä. Maakunnittain prosenttiosuudet vaihtelivat paljon. Yksityisten terveyskeskusten osuus vaihteli 13–67 prosentin välillä.
Julkisen ja yksityisen terveyskeskuksen välisestä kilpailuasetelmasta valinnanvapausjärjestelmässä on tehty kyselytutkimus (Konkurrensverket 2010, likki alla), jossa yksityiset moittivat liian vahvoja julkisia toimijoita. Selvityksessä odotetaan suurten omistajien valtaavan alaa.
Ruotsin järjestelmästä saa sellaisen vaikutelman, että ulkoapäin tulevat oikeudelliset rajoitteet eivät ole vaikuttaneet järjestelmän rakentamiseen eikä esimerkiksi yhtiöittämispakkoa ole ollut. Yksityiset toimijat valittelevat, että julkiset terveyskeskukset eivät voi mennä konkurssiin, julkiset toimijat ottavat vähemmän riskejä ja ovat vahvempia hankinnoissaan. Lisäksi maakunnan katsotaan suosivan julkisia toimijoita, silloin kun se on mahdollista.
Kristian Siikavirta
Lisätietoa
Konkurrensverket 2010. Slutrapport: Djupintervjuer om LOV – valfrihetssystem inom primärvården
Stockholms läns landsting – Väljä vårdgivare
Sveriges Kommuner och Landsting – Valfrihetssystem inom hälso- och sjukvård
