1. Onko Sipilä käsitellessään ja osallistuessaan päättämiseen Terrafame-rahoituksesta ollut itse tai ovatko hänen lähisukulaisensa (lapset, puoliso, enot, ei kuitenkaan serkut) olleet asiassa asianosaisia. (Hallintolain 28 §:n 1 mom. 1 kohta.)
Eivät, sillä asianosainen on Terrafame.
2. Onko Sipilä tai ovatko hänen lähisukulaisensa (lapset, puoliso, enot, ei kuitenkaan serkut) avustaneet tai edustaneet asianosaista (Terrafamea) tai sitä jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä. (Hallintolain 28 §:n 1 mom. 2 kohta- asianosaisjäävi)
Eivät, sillä käytettävissä olevien tietojen mukaan Sipilä tai lähisukulaiset eivät ole avustaneet tai edustaneet Terrafamea eivätkä väitettyä hyödynsaajaa (Kaltera Steel). (hallintolain 28 §:n 1 mom. 2 kohta- avustus- ja edustamisjäävi). Vuonna 2011 Sipilä tosin ilmoittaa neuvoneensa yhtiötä sen hallitustyöskentelyyn liittyen. Tämä tuskin riittää muodostamaan esteellisyyttä tässä asiassa.
3. Onko Sipilälle tai hänen hallintolain 28 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen (lapset, puoliso, vanhemmat, sisarukset, erityisen läheinen henkilö) odotettavissa Terrafamen tukipäätöksestä erityistä hyötyä tai vahinkoa. (hallintolain 28 §:n 1 mom. 3 kohta – intressijäävi)
Kohta ei siis koske enoja, eikä tietenkään serkkuja, vaan tässä tapauksessa sukulaisperusteella lapsia, puolisoa, sisaruksia.
Olennainen kysymys on myös se onko Terrafamen tukipäätöksestä voinut poikia Kaltera Steelin saaman urakan tai liikesuhteiden kautta erityistä hyötyä Sipilän tässä tarkoitetuille sukulaisille (lapset, puolisot, vanhemmat, sisarukset) esimerkiksi merkittävän omistussuhteen vuoksi. Onko Kaltera Steel voinut saada siis erityistä hyötyä Terrafamen tukipäätöksen vuoksi liiketoimesta, joka on kilpailutettu.
Jatkuvaa liikesuhdetta tai riippuvuutta Terrafamen toimituksesta ei ole osoitettu vaikka vuosina 2012 ja 2013 Kaltera Steelillä on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ollut toimitukset Talvivaaran kaivokselle. Ne eivät julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kuitenkaan ole sen toiminnan kannalta kovinkaan merkittäviä, Sipilän lausunnon mukaan vuonna 2012 3,4 % ja 2013 0, 8% liikevaihdosta.
Jos siis erityistä hyötyä näin syntyisi, sillä olisi esteellisyyden kannalta merkitystä vain, jos sukulaisista lapset, vanhemmat, sisarukset olisivat mekittäviä omistajia Kalterassa. Lapset eivät kuitenkaan omista laisinkaan Kaltera Steelin osakkeita vaan Fortel Steelin joka omistaa Sipilän selvityksen mukaan vain 5 % Kaltera Steelin osakkeista.
Tähänkin on siis vastattava esteellisyyden osalta kielteisesti. Sipilälle tai hänen hallintolain 28 §:n 2 momentin 1 kohdan läheisilleen ei ole odotettavissa Terrafame-päätöksestä erityistä hyötyä Kaltera Steelin saaman urakan vuoksi.
4. Onko Sipilä itse palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen (Terrafameen) tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. (Kaltera Steel, jos hyötyä katsotaan olevan ) (Hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohta – palvelus ja toimeksiantosuhdejäävi)
Ei
5. Onko Sipilä tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä (lapset, puoliso, sisarukset, erityisen läheinen henkilö) hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
Kysymys on Terrafame Oy:stä (tuensaaja, asianosainen) ja Kaltera Steel Oy:stä (mahdollisena erityisen hyödyn saajana).
Esteellisyyttä ei synny tälläkään perusteella, koska edellä mainitut sukulaiset, tässä tapauksessa lapset, eivät ole hallituksessa tai yhtiön edellä mainitussa hallinnossa muutenkaan.
6. Hallintolain 28 §:n 1 momentin 6 kohdan ohjaus- ja laitosjäävi ei laisinkaan voi tulla kyseeseen. Tämä tarkoittaa lähinnä hallinnon sisäisistä ohjaus- ja valvontasuhteista syntyviä tilanteita.
7. Lopulta jää jäljelle hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan yleislauseke. Voisiko luottamus Sipilän puolueettomuuteen vaarantua muusta erityisestä syystä? Tämä peruste on tulkinnanvarainen ja edellyttää tapauskohtaista harkintaa, mutta mikä tahansa syy ei käy. Tällaisen syyn pitäisi olla ulkopuolisen havaittavissa ja luottamusta vaarantavan perusteen tulisi olla suunnilleen samanlainen kuin edellä mainituissa perusteissa. Kovin väljästi tätä kohtaa ei ennakoitavuuden vuoksi kuitenkaan voi tulkita Tällainen peruste voisi olla henkilön aikaisempi toiminta. Esimerkiksi pääministeri Vanhasen katsottiin olleen tämän kohdan mukaan esteellinen, kun hän oli valtioneuvostossa päättämässä Raha-automaattiyhdistyksen avustuksesta Nuorisosäätiölle, jolta oli saanut vaalirahaa presidentinvaalikampanjaan. Vanhanen ei enää päätöstä tehtäessä ollut Nuorisosäätiön hallituksessa, joten tällä perusteella esteellisyyttä ei muodostunut. Luottamuksen katsottiin kuitenkin vaarantuneen hänen puolueettomuuteensa, koska hän tunsi sen Nuorisosäätiön aiemman käytännön, jossa säätiön varoja kanavoitiin Suomen Keskustan ja sitä lähellä olevien tahojen poliittisen toiminnan tueksi. Vanhasen tapaus poikkeaa kuitenkin merkittävästi Sipilä-tapauksesta. Siinä varsinainen tuensaaja oli Nuorisosäätiö, jonka kautta kanavoitui tukea Vanhasen vaalirahakampanjaan. Tässä tapauksessa tukea saa Terrafame, jonka kanssa Kaltera Steel oli tehnyt ennen tukipäätöstä toimitussopimuksen.
Eduskunnan oikeusasiamies antaa lähiviikkoina ratkaisunsa esteellisyydestä. Jään mielenkiinnolla odottamaan löytyykö tälle ainoalle mahdolliselle esteellisyysperusteelle (7 kohta) perusteita ja jos niin millaisia. Käytettävissä olevasta tiedoista niitä on vaikea hahmottaa.
Eija Mäkinen
Julkisoikeuden professori
