Julkinen hallinto on mainittu perustuslaissakin julkisen hallintotehtävän muodossa. Sitähän ei saa antaa muulle kuin viranomaiselle, ellei se ole tarpeen tehtävän tehokkaaksi hoitamiseksi eikä siirto vaaranna perusoikeuksia ym. Perustuslaissa (731/1999) on myös mainittu käsite julkisen vallan käyttö, jota ei saa antaa merkittävissä määrin yksityiselle.

Perinteiseen tapaan käsitteille voi löytää sisältöä hallituksen esityksestä.

HE 1/1998 ”Julkisella hallintotehtävällä viitataan tässä yhteydessä verraten laajaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä.”

HE 1/1998 ”Julkisen vallan käyttämisestä olisi siten kysymys esimerkiksi silloin, kun yksikkö voi antaa 80 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oikeussääntöjä tai tehdä päätöksiä yksilön oikeuksista, velvollisuuksista tai etuuksista taikka käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten yksilön perusoikeuksiin.”

Mutta mitä se hallinto – ja julkinen hallintokin – on oikeasti ja tosielämässä? Sillä voi olla merkitystä myös oikeustieteessä ja julkisoikeuden tutkimuksessa. Mielestäni hallinto on yksinkertaisesti tiedon keräämistä ja sen pohjalta tehtyjä sääntöjen mukaisia päätöksiä. Tällaisen funktionaalisen hallintokäsitteen analyysi nostaa esiin kysymyksiä kuten, mitä tietoa pitää kerätä, miten tarvittava tieto kerätään ja mistä löytyy sääntö ja miten sitä on luettava.

Tältä pohjalta eteenpäin, vai mitä?

Kristian Siikavirta