Oikeudenmukaisuus voi ilmetä esimerkiksi päätöstilanteessa vahvana tunteena ja sen toteutumisesta ollaan valmiita maksamaan. Onko oikeudenmukaisuus siis tunne?
Monitieteisessä aivojen ja käyttäytymisen tutkimuksessa oikeudenmukaisuutta on tarkasteltu aivojen eri kerroksissa ilmenevänä toimintana ja tunteena, joka vaikuttaa päätöksentekoon. Esimerkiksi tuoreessa tutkimuksessa (Gospic ym. 2011) nopeasti eteen tulevassa päätöstilanteessa toiminta voi perustua vahvaan oikeudenmukaisuuden tunteeseen, joka syntyy aivojen syvissä kerroksissa (amygdala). Silloin yksilö on valmis luopumaan osasta hyvinvointiaan rangaistakseen käyttäytymisnormia rikkovaa kumppaniaan taloudellisesti. Siis oikeudenmukaisuudesta ollaan valmiita maksamaan.*
Oikeudenmukaisuus-sana esiintyy voimassa olevassa Suomen laissa noin neljässäkymmenessä säädöksessä. Lukema on saatu hakemalla sanaa oikeudenmukai* sähköisen lakitietokannan (Edilex) säädösluettelon tekstistä. Muitakin vastaavia kaupallisia tietokantoja on sitten olemassa.
Jos oikeudenmukaisuus olisi ennen kaikkea vahva tunne, olisi yllättävää havaita lainsäädännön ja oikeuden perustuvan osin tunnepohjaiseen argumentaatioon. Oikeudenmukaisuuden käsitteeseen pitää kuitenkin liittää mukaan tieto tosiasioista. Vain tunteen ja tiedon yhdistyessä voidaan tehdä hyviä inhimillisiä päätöksiä. Tieto auttanee myös hallitsemaan hillittömiä tunteita 😉
Linkkejä ja tietoa:
Gospic K, Mohlin E, Fransson P, Petrovic P, Johannesson M, et al. (2011) Limbic Justice – Amygdala Involvement in Immediate Rejection in the Ultimatum Game. PLoS Biol 9(5): e1001054.
http://www.plosbiology.org/article/info:doi/10.1371/journal.pbio.1001054
Tutkimuksesta uutisoi Tekniikan maailma. Lääkettä väärään äänestämiseen. Tekniikan maailma12/2011, s. 80.
*Oikeudenmukaisuuden tunnetta etsittiin mainitussa tutkimuksessa ultimatum-pelin avulla tilanteessa, jossa toinen pelaajista sai ensin ehdottaa miten jaossa oleva rahamäärä jaetaan kahden pelaajan välillä. Toinen saattoi sitten joko hyväksyä tai hylätä ehdotuksen. Jos ehdotus tuli hylätyksi, kumpikaan ei saanut mitään. Kylmästi ajatellen kannattaisi toisen pelaajan hyväksyä kaikki ehdotukset, joissa hän saa jotain, esimerkiksi 20/80, sillä muuten molemmat ja hän itse jäävät ilman. Yhteistä hyvinvointia laskettaessa kannattaisi hyväksyä myös 0/100 ehdotus! Noin puolet pelaajista hylkäsi 20/80 jakoesityksen epäreiluna ja rankaisi tarjoajaa – ja maksoi näin päätöksestään 20. Epäoikeudenmukaisuuden tunne oli ikävämpi kuin taloudellinen menetys.
Kristian Siikavirta
