ITK2016-konferenssi pidettiin Hämeenlinnassa ja ymmärtääkseni nyt 26. kertaa. Näiden vuosien näkökulmasta konferenssin valmisteluryhmä on osannut paneutua digitaalisen koulutuksen kysymyksiin uskomattoman varhaisessa vaiheessa. Alkuperäisjäseniä oli esillä mm. päätöspaneelissa ja heidän osaamisensa näytti olevan hyvinkin ajan tasalla ja vähän pidemmälläkin. Konferenssi tarjosi hengästyttävän määrän näkökulmia opetuksen digitalisaation mahdollisuuksiin. Tässä joitakin omia poimintojani annista.

Oma hyvin tiivis chat+foto -esitykseni kohdistui opetuksen digitalisaatio-osaamiseen ja on katsottavissa kokonaisuudessaan linkin takaa: https://youtu.be/m0UtKy1bdXI

(Esitys toteutettiin Tritonian Edulabin Ministudiossa)

Kimmo Vehkalahti kertoi Helsingin yliopiston kokemuksista Tilastotieteen MOOC-kurssin toteuttamisesta äärimmäisen nopeasti halki-poikki-pinoon menetelmällä – ja ilmeisen onnistuneesti. Taustalle tarvittiin olemassaoleva kurssipohja, josta tehtiin toimiva MOOC-versio vahvan näkemyksen ja pedagogisen innostuksen johdattamana muutamassa viikossa. Apuna käytettiin ulkopuolista palveluntarjoajaa, joka purki olemassaolevasta kurssimateriaalista kaikki muotoilut ja layout-ratkaisut. Tavoite oli toteuttaa kurssimateriaali mobiilipohjalla. Lisäksi kurssimateriaali toimi samalla kurssin vuorovaikutus- ja keskustelualustana. Tämä aineisto keskustelukanavana -teema toistui myös konferenssin muissa puheenvuoroissa.

Videot opetusmateriaalina ja niiden teko opiskelijoiden (koululaisten) toimesta on selvästi nouseva tai jo täällä oleva trendi. 360-asteen kamerat ja niiden kuvan moninainen käyttö on mahdollista ja tulee edelleen helpottumaan.

Opetuskäytössä – erityisesti luokkaopetuksen ja etäopetuksen samanaikaisissa toteutuksissa – puhujaa seuraava kamera on kiinnostava mahdollisuus. Voisi olettaa, että nämä ovat tulevaisuuden auditoirioiden vaikiovarusteita. Niiden lisäksi samaan tarkoitukseen tarvitaan kestäviä ja kevyitä heiteltäviä noppamikrofoneja.

Virtuaaliset oppimis- ja työskentely-ympäristö  on nousussa. Moninainen 3D-työskentely on  mahdollista virtuaalilaseilla. Tästä tehtiin kiinnostavia demonstraatioita.

Periscope-livestriimaus mahdollistaa minkä tahansa lähiopetustapahtuman välittämisen ei-paikallaoleville osallistujille. Opetuskäyttömahdollisuuksia voi ajatella löytyvän.

Sähköisten oppimateriaalien käyttö ja tarve tulee lisääntymään. Tästä näkökulmasta tarvitaan ja tarjolle on tulossa käyttäjän omaan tarpeeseen kohdistuvia ratkaisuja, oma tila, omassa hallinnassa oleva arkisto. Toimiva sähköisten materiaalien käyttö edellyttää, että ne ovat helposti löydettävissä yhdestä paikasta. Myös henkilökohtaisen julkaisualustan tarve tunnistettiin – ”kaikki tarvisevat tällaisen.”

Myös drone-lennokkeja ja niiden opetuskäyttöratkaisuja esiteltiin. Välitöntä hyödyntämismahdollisuutta yliopistoympäristössä en keksi, mutta sekin löytynee.

Päivi Lipponen painotti päätöspuheenvuorossaan etenemistä digitalisaation tiellä ei tekniikka, vaan pedagogiikka, arvot ja filosofia edellä.

ITK2016-konferenssissa oli myös muita osallistujia Vaasan suunnalta. Tervetuloa jakamaan kokemuksianne tähän jatkokeskusteluun.