Yliopisto-opetusta uudistamassa: käänteinen oppiminen vaatii ja vapauttaa

korkeakoulupedagogiikka Yleinen

Vaasan yliopistossa käynnistyi kesällä 2021 kehittämishanke, jossa synnytetään yliopistoon käänteisen opetuksen syvempää asiantuntijayhteisöä ja samalla uudistetaan opetusta yhteisvoimin. 

Hanke tukee osaltaan strategian mukaista opetuksen ja opetusosaamisen kehittämistä yliopistossamme. Kehitämme tutkimusperustaisesti Vaasan yliopiston opettajien digipedagogisia taitoja, tarjoamme heille paremmat valmiudet opiskelijalähtöisten opetusmenetelmien hyödyntämiseen ja edistämme opiskelijoiden opiskelu- ja työelämätaitoja.  

Mukana hankkeessa on kuusitoista kehittäjä-opettajaa kolmesta akateemisesta yksiköstä ja Linginnosta, monia opetuksen tuen ja kehittämisen toimijaverkoston toimijoita, sekä opettajia ohjaamassa Tampereen yliopiston työelämäprofessori Markku Saarelainen ja yliopiston oma digitaalisen opetuksen ja oppimisen valmentaja Sanna Eronen.

 

Mistä yhteisponnistuksessa on oikein kyse ja mitä on juuri nyt meneillään? Miksi juuri käänteinen oppiminen?

– Koulutussektorilla on meneillään suuria kansallisia ja kansainvälisiä muutoksia, jotka toteutuessaan haastavat opetuksen perinteistä toimintamallia, koulutuksesta vastaava vararehtori Annukka Jokipii avaa hankkeen taustoja.

– Pandemia omalta osaltaan näytti, että tilanteet voivat muuttua hetkessä. Silloinkaan emme voi tinkiä opetuksen laadusta. Näissä tilanteissa opettajan pedagoginen osaaminen on kullanarvoista. Yliopistona haluamme tukea jokaisen opettajan osaamispolkua omannäköiseen pedagogiseen osaamiseen. Käänteiseen oppimiseen liittyvä vahvempi osaaminen vahvistaa osaltaan monipuolista opetustarjontaamme sekä yliopistopedagogista ja digipedagogista tukea. Ohjausta on toki tarjolla muuhunkin kuin flipattuun malliin, Jokipii tiivistää.

FLIPPARI-OPETTAJAT OPISKELIJAKESKEISEN OPETUSKULTTUURIN KEHITTÄJINÄ

Käänteinen oppiminen muuttaa yliopisto-opetusta kokonaisvaltaisesti ja ajatus siitä on innostava.  

Se tuttu tiedonjakamisen kulttuuri, joka yliopistoissa istuu luentosaleihin ja sopii isoihin webinaareihin, onkin jotakin, jonka opettaja voi rakentaa verkkoon valmiiksi, ja jonka opiskelijat käyvät itsenäisemmin läpi. Flippaus vapauttaa näin opettajan aikaa aiheen syvällisempään asioiden käsittelyyn yhdessä opiskelijoiden kanssa. Substanssiopettajan asiantuntijarooli on flipatessa käytössä isommin opiskelijoiden ohjaukseen ja tukemiseen. Oppimistilanteissa päästään suoraan dialogiin ja keskustelemaan etukäteen tehdyistä tehtävistä, niihin liittyvistä pulmatilanteista ja oppimisesta, ja syventämään opittua ryhmänä.

– Koronapandemian aikana käänteinen opetus on osoittanut toimivuutensa: ryhmätyöskentely, viikoittaiset tapaamiset verkossa ja opettajan säännöllinen tuki ovat kannatelleet opiskelijoita läpi koronakuukausien. Oppimistulosten lisäksi myös opiskelijoiden opiskelutaidot paranivat ja yksinäisyyden kokemus etäopetuksessa väheni, Markku Saarelainen kertoo.  

– Käänteinen oppiminen soveltuu hyvin erilaisille aloille, Saarelainen jatkaa. – Alasta riippumatta käänteinen oppiminen edistää opiskelijan opiskelutaitoja myös muissa opinnoissa, joten sen hyödyt kantavat paljon laajemmalle kuin vain yksittäisen opintojakson tuloksiin.

Käänteinen oppiminen otettiin Suomessa käyttöön laajassa mittakaavassa ensimmäisenä Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2014 alkaen.  Siellä flippausta Suomen oloihin kehittänyt Markku Saarelainen on sittemmin vuodesta 2018 soveltanut menetelmää Tampereen yliopistossa tekniikan alan tarpeisiin. 

– Menetelmän käyttöönotto vaatii opettajalta panostusta sekä menetelmän sisältöön että soveltamiseen, mutta tulokset ovat palkitsevia sekä opettajalle että opiskelijalle. Kun on kerran kokeillut flippausta opetuksessa, siitä ei halua palata entiseen, Saarelainen kertoo kokemuksistaan yliopisto-opettajien ohjaajana. 
 

VAASAN YLIOPISTOSSA OSAAVAA JA KETTERÄÄ OPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ 

Vaasan yliopistossa käänteiseen opetukseen on ollut kiinnostusta jo aiemminkin ja moni opettaja on flipannut opetustaan jo ennen hanketta. Kesällä 2021 käynnistynyt hanke houkutteli mukaan hienon joukon osaavia kehittäjä-opettajia, joita yhdistää halu kehittää työtään ja auttaa opiskelijoita oppimaan paremmin. 

Jokainen opettaja ja opintojakso on kuitenkin erilainen ja yksilöllinen. Siksi hankkeeseen rakennettu koulutuskin on toteutettu henkilökohtaisilla tapaamisilla. Näissä tapaamisissa kuljetaan opetuksen perimmäisten kysymysten halki aina kurssin ydinaineksesta ja osaamistavoitteiden asettelusta sinne opetuksen ruohonjuuritasolle, opettajan ja opiskelijan kohtaamiseen saakka.  

–  Koulutuksen aikana oppii tuntemaan sekä oppilaitoksen tavat ja traditiot, opetettavien kurssien erityislaatuisuuden ja ennen kaikkea näiden pioneerihenkisten opettajien hienoja persoonia! Vaasan yliopisto on antanut tällä kokemuksella minulle hyvin myönteisen mielikuvan – osaava, innovatiivinen ja ketterä. Rohkeasti uutta kokeileva, juuri sellainen kuin yliopiston pitäisikin olla,  Saarelainen innostuu. 

Niina Koivunen Johtamisen akateemisesta yksiköstä kehittää laadullisen tutkimuksen kurssiaan osana hanketta. – Olen pitkään halunnut uudistaa yhden kurssin, ja nyt siihen on hyvä mahdollisuus. Hiukan hitaasti ensin käynnistyy, mutta kun alkaa ottaa pieniä askelia uuden toimintatavan suuntaan ja juttelee kollegoiden kanssa, niin ihan tässä innostuu! On tahmeaa haastaa omaa ajatteluaan, mutta hauskaa, kun pääsee siinä liikkeelle.

– Opetustilanteet ovat ihan erilaisia kuin aikaisemmin, paljon vuorovaikutteisempia ja myös luentojen ulkopuolella tapahtuva metatyö on vähentynyt, koska se keskustelukanava on enemmän auki yksittäiselle opiskelijalle, kuvaa Sebastian Laitila Markkinoinnin ja viestinnän akateemisesta yksiköstä kokemuksiaan kurssin flippaamisesta.  

Panu Kalmi Laskentatoimen ja rahoituksen akateemisesta yksiköstä flippaa parhaillaan pankkitoiminnan kandikurssillaan. – Opiskeliljat ovat ensimmäisten oppimistapahtumien perusteella antaneet menetelmästä todella hyvää palautetta. He kokevat flippauksen aktivoivana ja motivoivana. Kun verkko-opetus on usein aika yksinäistä, oppimistapahtumissa kamerat auki toteutettavat ryhmätyöt tuovat opiskeluun myös mieluisan sosiaalisen elementin, kertoo Kalmi. 

Kurssilla toteutettavat jatkuvat tehtävät jakavat mielipiteitä. – Osa opiskelijoista pitää siitä, että työmäärä jakautuu tasaisemmin. Toisaalta jotkut kokevat usein toistuvat pienetkin tehtävät työläinä, ja suorittaisivat kurssin mieluummin lopputentillä. Jotkut kuuntelisivat mieluummin luentoa kuin pohtisivat itse asioita. Myöskään läsnäolovelvoite ei ole kaikkien mieleen, Kalmi jatkaa. Hänen mukaansa opiskelijoiden selvä enemmistö pitää kuitenkin flipattua kurssia luentokurssia parempana. 

Kalmi kokee, että menetelmä toimii hyvin, koska se laittaa oppijan keskiöön opettajan sijaan. Ensimmäistä kertaa toteutettaessa se on tosin opettajalle selvästi työläämpi kuin luento-opetus.

 

KOKEMUSTEN JAKAMINEN JA YHDESSÄ TEKEMINEN KANNATTELEE OPETTAJAA 

Koulutusta ja hanketta koordinoiva yliopiston opetuksen tuen ja kehittämisen moniottelija Sanna Eronen kokoaa opettajayhteisön parin viikon välein yhteen. Osaamista jaetaan ja kipukohtia selvitellään.  – Opetustyössä ja sen kehittämisessä yhteisöllisyys ja osaamisen jakaminen on valtava voimavara yliopistolle ja kantaa pientä hanketta pidemmälle. Opettajan työssä se toinen opetuksesta innostunut vertainen on usein se paras tuki. 

– Tässä rinnalla tuemme kurssien kääntämistä myös toki yliopiston oman opetuksen tuen ja kehittämisen toimijaverkoston voimin. Hieno kädenojennus yliopistolta on myös se, että jokainen flippaava opettaja saa yliopistolta mahdollisuuden myös opetusavustajaan, Eronen lisää.  

– Haluaisin itse vielä korostaa jokaiselle meillä opettavalle sitä, että jokainen opettaja on tärkeä, niin kuin jokainen opiskelijakin. Hyvinvoivassa oppivassa akateemisessa yhteisössä on innostavaa ja turvallista haastaa itseään ja muitakin kehittymään, ja välillä on hyvä ravistella hieman niitä pinttyneitä ajatuksiakin siitä, miten opetusta yliopistoissa järjestetään. Millainen onkaan se opettajan rooli huomisen yliopistossa. Flippaamisessa ollaan mielestäni hyvällä tiellä, kun opettaja ehtii kohdata ja ohjata kursseilla opiskelijoitaan yksilöinä.

Lisätietoja opetuksen tuen ja kehittämisen toiminnasta ja FLIP-hankkeesta Vaasan yliopistossa:
Sanna Eronen (etunimi.sukunimi@uwasa.fi) 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sanna Eronen

Sanna Eronen - Yliopisto-opettajan blogi