Strategia: Muutospaineet kasvavat

strategia Yleinen
Sipilän hallituksen korkeakoulupolitiikka alkaa konkretisoitua. Hallitus ei tavoittele sen enempää tai vähempää kuin että korkeakoululaitos tuottaa korkeampaa laatua vähemmin resurssein. Tämä tavoite näkyi jo hallitusohjelmassa ja ensi vuoden budjettiehdotuksessa ja se on konkretisoitunut OKM:n kanssa käydyissä keskusteluissa. Nämä paineet eivät ole sinänsä mikään yllätys sille, joka on seurannut maan talouden ja sitä myötä valtiontalouden kehitystä.

Sipilän hallitus perustaa ajattelunsa siihen, että tutkimuksen ja koulutuksen laatu turvataan ja sitä kehitetään niin, että jokainen yliopisto keskittyy omiin, hyvin määriteltyihin vahvuusalueisiinsa. Ajatellaan, että resurssien keskittäminen tuo paremman lopputuloksen kuin resurssien hajauttaminen. OKM tuleekin lähiaikoina pyytämään yliopistoja määrittelemään a) millä aloilla nämä katsovat saavuttaneensa tai voivansa saavuttaa kansainvälistä eturintamaa, ja b) millä aloilla nämä katsovat edustavansa kansallista huipputasoa.

Lähestymistapa edellyttää yliopistojen välisen työnjaon kehittämistä. Jälkimmäiseen tullaankin OKM:n ilmoituksen mukaan kiinnittämään erityistä huomiota, kun suunnataan profilointi- ja strategiarahaa. Rahoitusmalli on myös uudistuksen kohteena, mutta tästä ei ole tällä hetkellä sen enempää tietoa.

Muiden yliopistojen tilanne tuntuu vaihtelevan, mutta monessa yliopistossa on ankara uudelleenarviointi meneillään. Myös Helsingin yliopisto on ilmoittanut valmiutensa luopua aloilta, ”joilla se ei ole kansallisesti tarpeeksi hyvä”.

On selvää, että nämä muutospaineet koskevat myös Vaasan yliopistoa. Tilanne on lähtökohtaisesti hyvä, eikä meillä ole tarvetta mihinkään äkkinäisiin suunnanmuutoksiin tai paniikkiratkaisuihin. Mutta meillä ei ole myöskään varaa jäädä paikalle odottamaan paineiden kasautumista ja päätöksenteon vähittäistä luisumista muualle.

Edellinen VY:n hallitus hyväksyi toiminnan kehittämisen perustaksi sen, että ”Vaasan yliopisto on liiketoimintaorientoitunut yliopisto”. Tämä on myös nykyisen hallituksen mukaan hyvä lähtökohta, kun terävöitetään yliopiston profiilia. Se erottaa VY:n massasta ja se liittää sopivalla tavalla yliopiston pohjalaiseen, yrittäjähenkiseen ympäristöön.

Liiketoimintaorientoituneisuuden sisältö on kuitenkin jäänyt osin hämäräksi, ja itse kukin on voinut tulkita sen haluamallaan tavalla. Ensimmäinen askel profiloinnin kehittämisessä onkin sisällön antaminen liiketoimintaorientoituneisuudelle. Mitä sillä tarkoitetaan, mitä siihen kuuluu, ja mikä jää sen ulkopuolelle?

Parhaimmillaan tämä perusanalyysi suoritetaan tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteista eikä nykyisistä toiminnoista käsin; mitä kaikkea pitäisi pystyä tarjoamaan liiketoimintaorientoituneisuuden kehittämiseksi? Siihen voi myös kuulua erikoistumista, jota VY:lla ei ole tällä hetkellä tarjottavana.

Tämä johtaakin seuraavaan harkintaan. Kaikkea erikoistumista ei tarvitse välttämättä tuottaa VY:n toimesta, vaan osa voidaan hankkia yhteistyön puitteissa muista yliopistoista. Yhteistyö Uumajan kanssa tarkoittaa muun muassa, että voimme hyödyntää sikäläistä hyvää perinnettä energiatalouden osalta ja voimme vastavuoroisesti tarjota koulutusta ja tutkimusyhteistyötä omilla vahvuusaloillamme. Samanlaista yhteistyötä tulee harkita myös muiden yliopistojen kanssa.

VY:n painoaloiksi – eli alat joilla VY pyrkii olemaan eturintamassa – on määritelty johtaminen, rahoitus, monikielisyys ja energia. Tulisiko näistä pitää edelleen kiinni? On joka tapauksessa selvää, että nämä eivät ole vahvuuksiltaan tällä hetkellä samalla lähtöviivalla, ja kehittämispaineet vaihtelevat. Energia on edelleen pieni ala, mutta se tarjoaa tärkeän siteen lähiympäristöön. ”Energy Research Centerin” kehittäminen edellyttää kuitenkin myös muun kuin teknisen osaamisen suuntaamista energia-alalle.

Edessä on resurssien uudelleen kohdistamista, luopumista ja toiminnan organisoinnin muokkausta. Tiedostan, että on paljon helpompaa kuvata muutospaineita yleisellä tasolla kuin toteuttaa ne konkreettisella tasolla. Kulkusuunta täytyy kuitenkin määritellä ennen kuin otetaan varsinaiset askeleet ja päätetään kävelyvauhdista.

Pienen yliopiston suhteellinen etu on ketteryydessä. Vahvuuksia kehittämällä ja sisäistä synergiaa hyödyntämällä voidaan oleellisesti vahvistaa Vaasan yliopiston asemaa Suomen yliopistokentässä. Meillä on tähän varsin hyvät eväät. Onnistuminen vaatii kuitenkin yhteen hiileen puhaltamista.

Johnny Åkerholm
Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja

_ _ _

Uusi strategia tehdään yhdessä

Vaasan yliopiston rehtori on käynnistänyt työn uuden strategian valmistelemiseksi vuosille 2017­–2020.

Yliopisto kutsuu kaikkia yhteisön jäseniä mukaan miettimään Vaasan yliopiston tulevaisuutta ja osallistumaan keskusteluun. Strategiatyön etenemisestä kerrotaan 12.10.2015 lähtien Johtoajatus-blogissa, johon yliopistoyhteisön jäsenet ja sidosryhmät kirjoittavat säännöllisesti. Blogin toivotaan herättävän kommentteja ja keskustelua.

– Blogissa taustoitamme strategiatyötä: miksi teemme jotakin ja mihin suuntaan yliopistomme on menossa. Kun strategiatyötä avataan, ihmiset saavat tilaisuuden kertoa omat ideansa ja vaikuttaa strategiatyöhön, sanoo ma. rehtori Jari Kuusisto.

Yliopistoyhteisön jäsenet voivat osallistua strategiatyöhön myös rehtorin infotilaisuuksissa sekä myöhemmin syksyllä tiedekuntien keskustelutilaisuuksissa ja mm. sovelletuissa kansalaisraadeissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Verkkotoimitus

Verkkotoimitus - Johtoajatus