Liiketoimintaorientaatio – kahle vai mahdollisuus

strategia Yleinen
Mikä tekee Vaasan yliopistosta ainutlaatuisen?

Mikä tekee Vaasan yliopistosta ainutlaatuisen ja mitkä ovat sen toimintaa leimaavat ominaispiirteet?  Kysymykseen vastaamista hankaloittaa se, että yliopistot ovat kansainvälisestikin tarkasteltuna muutoksessa. Onko satavuotias tutkimusyliopiston malli kulkenut tiensä päähän, kysyy muun muassa tuore The Economist -lehti.

Tiedämme ainakin, että mielenkiintoiset tutkimushaasteet asemoituvat usein tieteidenvälisille rajapinnoille, että opiskelijoita on yhä vaikeampi saada samanaikaisesti luokkahuoneeseen ja että virtuaalinen opetus avaa uusia mahdollisuuksia samalla kun se kiristää kansallista ja kansainvälistä kilpailua yliopisto-opetuksessa. Toimintaympäristön kehityspiirteistä johtuen kysymystä yliopiston profiloinnista ei voi tiivistää kysymykseksi siitä, mitä tieteenaloja ja oppiaineita yliopistossa on. Ratkaisevaksi muodostuu se, miten ne kombinoituvat tutkimushankkeiksi, tutkinto-ohjelmiksi ja millaiset organisatoriset ja rakenteelliset ratkaisut mahdollistavat joustavat toimintatavat.

Yliopistomme on profiloitunut liiketoimintaorientoituneeksi. Kuitenkin keskustelu on ollut vähäistä siitä, mitä tuo määrite pitää sisällään ja kuinka sen ohjaamana monitieteistä yhteisöä voitaisiin tulevaisuuteen päin luotsata.  Onhan totta, että käsitteenä se yhdistyy jouhevimmin kauppatieteisiin. Mutta yliopistona me kuitenkin suuntaudumme liiketoimintaan monitieteisesti. Mitä liiketoimintaorientoitunut kielten tutkimus ja koulutus voisi sisältää? Entä mitä liiketoimintaorientoitunut julkisjohtaminen voisi olla? Voimme hyvin myös kysyä, onko kaikki kauppatieteellinen tutkimus liiketoimintaorientoitunutta. Entä onko liiketoimintaorientoituneen tutkimuksen oltava soveltavaa tutkimusta?

Itse olen taipuvainen näkemään liiketoiminnan enemmänkin konteksteina, joissa tuottamamme tieto ja osaaminen on potentiaalisesti hyödynnettävissä enkä välttämättä itse toimintamme kohteena. Siis ajattelen, että me tuotamme, jalostamme ja välitämme tietoa ja osaamista kaupallisten, teollisten, julkishallinnollisten ja yleishyödyllisten organisaatioiden tueksi.  Näin nähtynä liiketoimintasuuntautuneisuus voi saada erilaisia täsmennyksiä ja painotuksia eri tutkimusryhmien toiminnassa, erilaisissa tutkimushankkeissa sekä eri koulutusohjelmissa.

Alojen osaamista integroiden

Johtaminen, rahoitus, energia ja monikielisyys  ovat termejä, joiden kautta ydinosaamistamme ja painotustamme on pyritty paikantamaan. Näille aloille sijoitetut instituutit on tarkoitettu kehittämään tutkimusta eri tieteenalojen integroiden. Kuinka nämä instituuttien taustatermit näyttäytyvät integrointialustoina? Kun johtaminen ja rahoitus ovat myös oppiaineiden nimiä, niin energia on tunnistettavissa laajaksi ilmiökentäksi ja monikielisyys taas erilaisten toimintaympäristöjen erityispiirteeksi.

On tärkeää, että painoalat rakentavat risteyksiä, joissa eri tieteenalat ja oppiaineet kohtaavat. Niiden tulisi toimia eri alojen tutkijoita inspiroivina tutkimushaasteina.

Esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto on tiivistänyt omat painotuksensa halukkuutena keskittyä neljän globaalin ongelman ratkaisuun. Heitä haastavat kysymykset: Poltammeko kaikki loppuun? Jätämmekö ihmiskunnan kärsimään pilaamastaan vedestä? Hautaammeko tulevaisuutemme jätteiden mukana? Annammeko Euroopan taantua maailman takapihaksi? Itä-Suomen yliopisto puolestaan ilmoittaa globaaleiksi tutkimushaasteikseen: Ikääntyminen, elintavat ja terveys, Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa, Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat sekä Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys.

Mitkä globaalit haasteet innostavat ja sitouttavat Vaasan yliopiston eri tieteenalojen tutkijoita yhteisen tehtävän eteen? Mitkä ovat ne kehitysteemat, joihin johtamisen, rahoituksen, energian ja monikielisyyden saralla haluamme panostaa? Olisiko esimerkiksi toiminnan vastuullisuus (siis yhteiskunnallinen, taloudellinen, kulttuurinen, sosiaalinen, ympäristöllinen jne. vastuullisuus) jotain sellaista, mihin haluaisimme sitoutua?  Mielestäni olisi tärkeää herättää keskustelua myös siitä, miten nuo jäykähköt painoaloja kuvaavat termit saisivat vahvemmin tutkimustoimintaa virittävän sisällön.

Tieteenalan osaamista kehittävät tutkinnot

Approbatureista, cum laudeista ja laudatureista opintoviikkoihin ja myöhemmin opintopisteisiin siirtyminen on kapea-alaistanut tutkintoja. Kuitenkin työnantajat peräänkuuluttavat moniosaajia.  Tulevaisuutta rakennetaan siellä, missä tekniikka kohtaa taiteen, humanismi kaupallisuuden ja missä julkiset ja yksityiset palvelut kohtaavat. Meillä Vaasan yliopistossa on oivat mahdollisuudet kouluttaa moniottelijoita.

Eri tieteenalojen laajamittainen yhdistäminen koulutusohjelmissa mahdollistuisi esim. moduuli -rakenteisissa tutkinto-ohjelmissa. Muutokset ovat mahdollisia myös nykyisissä tutkintorakenteissa. Voisimme esimerkiksi korvata kandidaatinopintoihin liittyvän sivuaineen liiketoimintaorientoituneisuutta painottavalla kokonaisuudella. Tällöin liiketoimintasuuntautuneisuus voisi saada sisällökseen työelämävalmiuksia kehittävän piirteen.  Omien intressiensä mukaan opiskelija voisi valita vaikka seuraavista ilmiöperusteisista kokonaisuuksista:  ”palvelubusiness, ”energiabusiness”, ”uuden yritystoiminnan käynnistäminen”, ”monikulttuuriset (business)ympäristöt” ja ”digibusiness”. Kokonaisuuksien tuottamiseen voisivat osallistua eri tieteenalat ja eri oppiaineet ja niiden joustavaa suorittamista voisivat tukea virtuaaliset oppimisympäristöt.

Yhteisöllisyyttä tukeva rakenne

Liiketoimintaorientoituneisuuden vahvistamisen haastetta voidaan tarkastella yksittäisten koulutusohjelmien ja tutkimusryhmien tasolla. Olen esimerkiksi oman tutkimusryhmämme kanssa joutunut miettimään paljon sitä, millä tavoin lujitamme liiketoimintasuuntautuneisuutta vahvasti käyttäytymistieteisiin ja kulttuurin tutkimukseen nojautuvissa kuluttajakäyttäytymisen ja kulutuksen tutkimushankkeissa.  Samoin voimme miettiä sitä, miten rakentaa liiketoimintasuuntautuneisuutta tukevia ainesosia koulutusohjelmien sisältöihin ja opetusmetodeihin.

Liiketoimintaorientoituneisuuden kirkastaminen yliopistomme toiminnassa edellyttää lisäksi, että rakenteelliset ratkaisut tukevat tieteiden välisiä yhteistyöpyrkimyksiä. Kykenevätkö (tutkimus)instituutit toimimaan riittävässä määrin yhteistyön alustoina? Entä millaisia ratkaisuja eri oppiaineet ovat kehittäneet eri tieteenalojen ainesosien integroimiseksi opetuksessa ja tutkinnoissa? Olisi hyvä kerätä kokemuksia ja parhaita käytäntöjä.

Olemme viime aikoina lukeneet useita kannanottoja sen puolesta, että yliopistojen on integroiduttava suurempiin kokonaisuuksiin. Mutta myös toisenlaisia rakenteellisia ratkaisuja on havaittavissa.  Esimerkiksi Arizona State University yhdisti erillisiä laitoksia ja kouluja tieteidenvälisiksi yksiköiksi ja sitä kautta onnistui kaksinkertaistamaan tutkintomäärät ja kolminkertaistamaan tutkimusrahoituksen. Kotimaisena esimerkkinä mainittakoon Lappeenrannan teknillinen yliopisto, joka muutti tiedekuntarakenteensa kolmeksi akateemiseksi yksiköksi (schools) tavoitellessaan entistä paremmin strategiaa tukevaa, yhtenäistä ja joustavaa organisaatiomallia.  Erityisesti pienissä yliopistoissa on tärkeää vahvistaa sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat ketterät toimintamallit ja joustavan yhteistyön.

Tavoitteena ainutlaatuinen identiteetti

Ainutlaatuisuus ei synny yksittäisistä elementeistä, vaan tavasta kombinoida erilaista osaamista. Yliopistossamme on historiansa kautta rakentunut persoonallinen monitieteinen business-orientaatio. Meidän on vain tehtävä se aikaisempaa näkyvämmäksi ja lujitettava sitä. Sen varassa voimme kunnianhimoisesti tarttua tulevaisuuden muutoshaasteisiin kumppanuus-orientoituneesti ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyväksikäyttäen. Nimenomaan yliopistomme naseva profiili voi skaalautua sen vahvuudeksi.

 

Professori Pirjo Laaksonen

Vaasan yliopistokollegion puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Verkkotoimitus

Verkkotoimitus - Johtoajatus