Olen ollut Vaasan yliopiston talousmatematiikan professori vuodesta 2008. Tämän lisäksi olen toiminut Vaasan yliopiston silloisessa teknillisessä tiedekunnassa muun muassa varadekaanina ja dekaanina. Ennen Vaasan yliopistoon tuloani olin rahoitusmatematiikan apulaisprofessori Reykjavikin yliopistossa, ja sitä ennen työskentelin rahoitusmatematiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Väittelin sovelletusta matematiikasta Helsingin yliopistossa vuonna 2003. Olen myös toiminut Professoriliitossa monissa eri luottamustehtävissä; viimeksi olin Professoriliiton Vaasan yliopiston luottamusmies.
Kun Vaasan yliopiston uutta hallitusta ruvettiin muodostamaan, ajattelin että toimeni luottamusmiehenä sopisi hyvin yhteen hallitustyöskentelyn kanssa. Tämän takia asetuin ehdolle hallitukseen. Kävikin niin, ettei luottamusmies saa olla hallituksen jäsen, joten jouduin luopumaan luottamusmiestoimesta.
Hallitustyöskentely on minulle uutta, ja olenkin oppinut paljon meille järjestetyistä perehdyttämisistä.
Hallitustyöskentelymme alku meni pitkälti kampushankkeen puimisessa. Nyt kuitenkin siihen liittyvät päätökset on suurelta osin tehty, ja hallitus voi keskittyä muihin asioihin.
Elämän ja kuoleman kysymys
Vaasan yliopiston hallituksessa haluan erityisesti edistää yliopiston kansainvälistymistä. Tämä on luontevaa ottaen huomioon roolini Tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateemisen yksikön matematiikan tiimissä. Matematiikan tiimimme on varsin kansainvälinen: kaksi yliopistonlehtoria, yksi post doc ja yksi jatko-opiskelija ovat ulkomaalaisia. Itse tiimi on pieni: yhteensä vain 10 henkilöä emeritukset mukaan lukien. Olen itse esimerkiksi ohjannut Vaasan yliopistoon kaksi väitöskirjaa, ja molemmat väitöskirjaopiskelijani olivat kansainvälisiä. Nykyinen väitöskirjaopiskelijani on myös kansainvälinen.
Vaasan yliopiston kansainvälistyminen on meille elämän ja kuoleman kysymys. Vielä parin vuoden ajan yliopisto-opintojen aloittavien ikäluokat Suomessa kasvavat, mutta sitten on edessä ikäluokkien dramaattinen pieneneminen. Tarvitsemme siis kansainvälisiä opiskelijoita; mieluusti vielä sellaisia, jotka maksavat opinnoistaan. Näin saisimme tulovirtoja muualtakin kuin pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriöltä tai Suomen valtiolta. Vaasan yliopiston johto onkin kiitettävällä tavalla ryhtynyt valmistelemaan kansainvälistymistä. On esimerkiksi palkattu vararehtori Martin Meyer kehittämään nimenomaan kansainvälisiä suhteita. Yliopiston hallituksessa vallitsee yksimielisyys siitä, että kansainvälistyminen on ensiarvoisen tärkeää meille.
Kansainvälistyminen helpottaa myös opetusta. Vaasan yliopistossa on jo paljon kansainvälisiä tutkijoita ja opettajia. Vaikka olisi suotavaa, että he opettelisivat suomen kielen mahdollisimman pikaisesti, realismia on, että joudumme antamaan opetusta englanniksi. Tämä tosin voi olla myös opiskelijan edun mukaista: valmistuneet maisterit ja diplomi-insinöörit elävät yhä enemmän kansainvälisessä maailmassa. Vaasankin alueella toimii monia kansainvälisiä yrityksiä, joissa työkieli on englanti. Nähdäkseni ainoa rajoite käyttää englannin kieltä tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä, joka vaatii, että suomenkieliset tutkinnot pitää pystyä suorittamaan suomeksi. Pienelle yliopistolle tämä on erittäin rajoittava reunaehto. Yksi luonteva ratkaisu olisi pitää kurssit kaksikielisinä (suomi ja englanti). Itse olen tehnyt näin kursseillani ja mielestäni se toimii kohtalaisen hyvin.
Tutkijoiden kansainvälistymistä helpottaisi tutkimusvapaajärjestelmä tutkimusvierailuineen sekä resurssien kohdentaminen ulkomaalaisten tutkijoiden vierailuun. Itsellänikin on 25 tutkimuskollaboraattoria 10 eri maasta. Moni tutkimusyhteistyö on tosin lakannut erityisesti koronasta johtuen. Näin koronan jälkeen tutkimusvierailujärjestelmä auttaisi minua palauttamaan yhteistyön aikaisemmalle tasolle. Uskon, että yliopistomme on täynnä tutkijoita, jotka ovat samassa tilanteessa.
Vaasan yliopiston hallinto on edelleen täysin suomenkielistä. Tämä estää monia yliopistomme kansainvälisiä työntekijöitä kunnolla integroitumasta työyhteisöömme. Esitänkin vienon toiveen, että hallintomme olisi kaksikielinen: kaikki hallinnon materiaalit olisivat sekä suomeksi että englanniksi. Tämä lisää hallinnon taakkaa, mutta luulen sen olevan vaivan arvoista.
Tommi Sottinen
Vaasan yliopiston hallituksen jäsen
Talousmatematiikan professori, Vaasan yliopisto
