Työn murros edellyttää jatkuvaa oppimista sekä avointa ja joustavaa koulutusta.

Opiskeluajoista on kulunut aikaa. Osa opiskeluajan ystävyyssuhteista kantaa edelleen, osan kanssa tiet ovat ehkä vieneet eri suuntiin.

Sama koskee opiskeluaikana karttunutta asiantuntijuutta ja osaamista. Osalle aikanaan opituista ajatus- ja toimintamalleista on edelleen hyötyä työelämässä, toisille taas aiemmin hankittu osaaminen ei enää riitä.

Oletko jutellut vanhojen opiskelu- tai työkavereidesi kanssa muutoksista, mahdollisuuksia ja haasteista, joita työelämä on tuonut ja ehkä tuo tulevaisuudessa? Kuinka moni heistä opiskelee työn ohessa?

Jatkuvan oppimisen monet kasvot

Tilanne, jossa oppiminen on jatkunut opiskeluajan jälkeen työn opettaessa, kollegoilta oppien tai osallistumalla lyhyempiin koulutuksiin ja seminaareihin, lienee tuttua lähes jokaiselle. Se on hyvä esimerkki jatkuvasta oppimisesta. Joillekin se tarkoittaa, että nykyistä osaamista pitää syventää eli opiskella omaa alaa vähän lisää ja pidemmälle. Esimerkiksi jatkokouluttautua tai kehittää liiketoimintaa.

Toisaalta osa opitusta on saattanut muuttua tarpeettomaksi maailman muuttuessa ympärillä. Suurimman osan työssäkäyvistä on ehkä tarvinnut opetella uusia asioita tai asioiden tekemistä uudella tavalla, joko töissä tai palaten koulunpenkille.

Yhtä lailla vastavalmistunut saattaa ensimmäiseen työpaikkaansa mentyään havaita monia kursseja, joita olisi ehkä kannattanut opiskella oman alan ohella. Esimerkiksi tekniikan alalla toimiva voi tarvita opintoja johtamisessa tai liiketaloudessa. Tai ehkä ekonomi haluaa lisää osaamista vaikka digitalisaatiosta tai energiatuotannosta. Näissä tapauksissa osaamista on täytynyt uudistaa ja laajentaa, mikä on myös jatkuvaa oppimista.

Osaa meistä urapolku on saattanut kuljettaa alalle, jota ei opiskeluaikana voinut edes aavistaa tai jopa ammattiin, jota opiskeluaikana ei ole vielä ollut olemassakaan. Tällöin osaamisen syventäminen tai laajentaminen ei riitä, vaan täytyy siirtyä kokonaan toiselle osaamisalueelle. Silloin tarvitaan muuntokoulutusta, jossa parhaimmillaan voidaan hyödyntää aiemmin hankittua osaamista pohjana uudelle.

Oli niin tai näin, muutos haastaa meitä uudistamaan ja uudistumaan niin yksilöinä kuin yhteiskunnan jäseninä. Vaasan yliopisto haluaa olla vahvasti mukana uudistamis- ja uudistumistyössä. Teemme yhdessä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa parhaamme, jotta tarjolla on parhaat edellytykset jatkuvaan oppimiseen.

Vaasan yliopisto vastaa jatkuvan oppimisen haasteeseen

Jatkuva oppiminen on se osa elinikäistä oppimista, jonka kukin viettää työelämässä. Tällä hetkellä työssä olevasta väestöstä suuren osan on kouluttauduttava uudelleen työelämän muuttuessa. Kutakuinkin kaikki ovat miettineet, miten esimerkiksi digitalisaatio tai kestävä kehitys vaikuttavat omaan tekemiseen.

Ihannetilanteessa työssä olevien on mahdollista kehittää osaamistaan työn ohessa, oli kyse sitten syventämisestä, laajentamisesta, muuntamisesta tai päivittämisestä. Työn ohessa tapahtuva oppiminen tarvitsee tuekseen aikaan ja paikkaan sitomattomia oppimisratkaisuja, ja niitä haluamme Vaasan yliopistossa kehittää.

Koulutuksenjärjestäjien on uudistettava omia toimintatapojaan, jotta oman osaamisen kehittäminen työn ohessa olisi mahdollista.

Tällä hetkellä Vaasan yliopiston keskeisimpiä jatkuvan oppimisen kanavia työelämässä oleville ovat alumneille tarjottava mahdollisuus tulla maksutta täydentämään opintojaan valmistumisen jälkeen ja avoimen yliopiston tarjonta, jossa on mahdollista opiskella sekä yksittäisiä opintojaksoja että opintokokonaisuuksia. Avoimen yliopiston opinnoilla voi myös hakeutua tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylää pitkin.

Erillisinä opintoina voi opiskella sellaisia opintoja, joita ei löydy avoimen yliopiston tarjonnasta. Maksullinen täydennyskoulutus, esimerkiksi yrityskohtaiset koulutukset, JOKA-koulutus ja MBA-koulutukset, tarjoavat myös erinomaisen mahdollisuuden oman osaamisen kehittämiseen.

Vaasan yliopistossa järjestetään paljon muutakin jatkuvaa oppimista ja elinikäistä oppimista tukevaa toimintaa, kuten aktiviteetteja alumneille, julkisia tapahtumia ja seminaareja, yleisluentoja muun muassa senioreille, erilaisia lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ja koulutuksia sekä kesäkouluja.

Pelkkä rakenteellinen uudistuminen ei riitä. Jatkuva oppiminen vaatii myös omanlaista pedagogiikkaansa. Jotta osaamisen kehittäminen olisi työn ohessa mahdollista, on koulutuksen järjestäjän tiedettävä, mitä tarpeita asiantuntijoiden ja työssäkäyvien oppimiseen liittyy.

Jos ajattelet vaikka omaa oppimistasi, niin mitä, miten ja missä oppimista tapahtuu? Myös kouluttajan on osattava vastata tähän, jotta kaikki osaamisesi voidaan tehdä näkyväksi, ja sen päälle voidaan kehittää uutta osaamista.

Samoin pitää ratkaista, miten uuden oppiminen voidaan sitoa käytännön työhön, esimerkiksi sinun työhösi. On tärkeää, että oppimisen tulokset saadaan heti käyttöön.

Hyvä koulutuksenjärjestäjä ottaa huomioon mahdollisen työssä hankitun osaamisen, ja sisällyttää sen osaksi koulutusta. Parhaimmillaan osaamista voi hankkia omaan työhön ja aikatauluun parhaiten sopivalla tavalla.

Henna Hyytiä
koulutuspäällikkö, jatkuva oppiminen
Vaasan yliopisto

Kirjoitus on julkaistu Vox Cordis -lehdessä huhtikuussa 2020. Lue koko lehti täällä.