Ehdotuksen taustalla on jo puoli vuosisataa sitten parahdettu hätähuuto ihmiskunnan puolesta. Silloin Rooman klubi esitteli mallinnuksensa siitä, miten maapallolle käy. Klubin julkaisema Kasvun rajat -raportti ilmestyi vuonna 1972 (D.H. Meadows ym., The Limits to Growth, Washington, DC: Potomac Associates Press). Se olisi voinut jäädä pölyttymään arkistoihin, mutta toisin kävi (Helsingin Sanomat 21.9.2022).
Kasvun rajat sai siivet. Sitä on myyty yli 12 miljoonaa kappaletta, ja se on käännetty 37 kielelle. Raportti vaikutti merkittävästi modernin ympäristöliikkeen syntyyn samalla, kun Rooman klubista tuli symboli jatkuvan kasvun kritiikille.
Kasvun rajat -raportti sisältää World3-nimisen mallin, joka esittää maapallon väestön ja luonnonvarojen välisiä suhteita (Meadows ym. 1972, 102–103; Dixson-Declève ym. 2022, 10–11, 176). Malli sisältää 12 skenaariota, joista pessimistisimpien mukaan ihmiskunta kuluttaa nykyisellä kasvuvauhdilla maapallon luonnonvarat loppuun tällä vuosisadalla (Meadows ym. 1972, 124, 126, 141, 145, 169).
Kasvun rajat -raportissa esitetyt mallit väestönkasvusta ja ympäristökriisistä näyttävät toimivan vielä 50 vuotta myöhemminkin. Väestönkasvu ja siihen liittyvät ongelmat noudattelevat yhtä mallin esittämistä skenaarioista, joka johtaa ilmastokatastrofiin (Meadows ym. 1972, 71–74, 81).
Puoli vuosisataa Kasvun rajat -raportin julkaisemisen jälkeen on skenaarioiden jatkoksi laadittu ihmiskunnan selviytymisopas Earth for All: A Survival Guide for Humanity (Gabriola Island: New Society Publishers, 2022). Oppaan tekijät (Dixson-Declève ym.) kiistävät, että ongelmat olisivat ratkaistavissa pelkästään teknologian avulla. Sitä vastoin teknologian varaan on helppo rakentaa perusteetonta optimismia. Se on myös yksi syistä, miksi viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana vain pieni osa ihmisistä on pyrkinyt puuttumaan Kasvun rajojen esittämiin ongelmiin. Edistysusko on ollut vahva.
Selviytymisoppaan tekijät eivät ole kuitenkaan menettäneet toivoaan. Toivo syntyy siitä, että näkee ratkaisuja ongelmiin ja pitää ratkaisujen toteuttamista mahdollisena. Oppaan kirjoittajien mukaan suurin osa maapalloa koskevista ongelmista olisi ratkaistavissa tai niiden kehittyminen olisi ainakin pysäytettävissä.
Earth for All sisältää suosituksia globaalien ongelmien kuten ilmaston lämpenemisen ja köyhyyden ratkomiseen. Kirjassa on pilkottu valtava, liiallista kasvua ja kulutusta koskeva ongelma ratkaistavan kokoisiin osiin (Dixson-Declève ym. 2022, 24–25, 80–81, 146–147).
Kirja esittää viisi käännettä, joilla kehitys voidaan vivuta nykyistä kestävämmälle uralle (Dixson-Declève ym. 2022, 5, 20, 53, 170‒171). Käänteet koskevat köyhyyttä, eriarvoisuutta, naisten asemaa, ravintoa ja energiaa. Jotta käänteet tapahtuisivat, kirja esittää suosituksia poliitikoille ja päättäjille. Ydinajatus on, että markkinoita on säädeltävä. Siksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia (Dixson-Declève ym. 2022, 9, 25, 54, 64‒69).
Vaikka laajojen kansainvälisten sopimusten aikaansaaminen on epävarmaa, kuten Egyptin ilmastokokous tuoreeltaan osoittaa, kirjassa tarjotut ratkaisut eivät jää leijumaan ilmaan. Ne ovat konkreettisia, kuten seuraavasta käy ilmi: Maapallon väestöstä osa saa liikaa ravintoa ja osa taas liian vähän. Kehittyneet maat käyttävät liikaa lannoitteita ja samalla köyhdyttävät maaperäänsä. Samaan aikaan kehittyvissä maissa on lannoitteista pulaa. Jos nykyistä suurempi osa lannoitteista annettaisiin kehittyvien maiden käyttöön, vähenisi nälänhätä merkittävästi (Dixson-Declève ym. 2022, 115).
Tutkijaryhmän mukaan myös talousajattelu kaipaa ravistelua. Kasvun sijaan pitäisi kiinnittää huomiota hyvinvointiin. Miten hyvinvointia jaetaan mahdollisimman monelle? Ratkaisuksi esitetään Suomessa ja monessa muussa maassa jo tutuiksi käyneitä keinoja: progressiivista verotusta, perintöveroa ja perustuloa (Dixson-Declève ym. 2022, 46‒47, 86, 89).
Kirjan mukaan monet nykyiset talouden mittarit kuten bruttokansantuote ovat vanhentuneita (Dixson-Declève ym. 2022, 24–25, 30‒31). Tarvitaan laajempaa hyvinvoinnin ymmärtämistä, jossa otetaan entistä paremmin huomioon työntekijöiden oikeudet, ympäristöongelmat, yhteishyvä, reiluus ja osallisuus. Listan asiat eivät kuulosta järin uusilta, ja moni taitaisi kutsua niitä vihervasemmiston tavoitteiksi. Suomi ja muut Pohjoismaat mainitaan oppaassa useita kertoja esimerkkeinä hyvistä yhteiskunnista (Dixson-Declève ym. 2022, 46, 75, 85, 99, 147).
Kirjan mukaan suurin vastuu globaaleista ongelmista kuuluu varakkaimmalle väestönosalle. Jos yli puolet maapallon varoista on alle kymmenen prosentin omistuksessa, heidän tulee kantaa myös vastuuta (Dixson-Declève ym. 2022, 46, 76). Globaali tulovero voisi olla eräs ratkaisu.
Kirja väittää, että olemme liberaalin talouskauden lopussa. Kärjistetysti sanottuna nykyinen talousjärjestelmä johtaa siihen, että yksi rikas päätyy omistamaan kaiken. Globalisaatio on edelleen kiihdyttänyt omaisuuden kasautumista (Dixson-Declève ym. 2022, 77, 82, 86).
Kun toivo katoaa, tilalle astuu epätoivo, apatia tai välittömän hyödyn tavoittelu. Toivo on sosiaalista liimaa, joka sitoo ihmiset yhteen. Ilman sitä yhteistyö ja usko yhteishyvään murenee. Epäreiluuden kokemus voi ajaa ääritoimintaan, mellakkoihin ja väkivaltaan.
Siksi tarvitaan kaikkia mahdollisia toimia, jotka estävät yhteiskuntia ajautumasta sosiaaliseen syöksykierteeseen. Earth for All -kirjan tärkein viesti on tämä: rajallinen maapallo riittää kaikille, kunhan jako tehdään reilusti ja kohtuuden rajoissa.
Yksi kirjan hätkähdyttävimmistä väitteistä on, että kulttuuri voi olla edistyksen este (a significant barrier to progress is, of course, culture) (Dixson-Declève ym. 2022, 106). Väitteen tueksi viitataan patriarkaalisten yhteiskuntien kyseenalaistamattomiin oletuksiin siitä, mikä on normaalia, tärkeää ja luonnollista. Oppaan mukaan patriarkaaliset hierarkiat ovat pala palalta hajoamassa, mutta niiden täydellinen häviäminen vie sukupolvia. Kirjan nimeen viitaten joku voi kysyä, kuuluuko maapallo kaikille paitsi patriarkaalisten hierarkioiden ystäville.
