Tällöin johtaminen on ymmärrettävä laajasti: johtaminen liittyy paitsi johtotehtäviin ja esihenkilöasemiin myös muuhun – uraauurtavaan, esimerkilliseen tai strategisesti tärkeään – toimintaan organisaatiossa. Tällaisen toiminnan tekijöitä voivat olla niin yksilöt kuin ryhmätkin. Johtamisen kauppatieteellisiä asiayhteyksiä ovat esimerkiksi markkinointi, kansainvälinen liiketoiminta, laskentatoimi ja rahoitus, taloustiede, talousoikeus sekä tuotantotalous.
Vaasan yliopisto on vuodesta 2020 lähtien kuulunut YK:n tunnustamaan Vastuullisen johtamiskoulutuksen periaatteet (Principles for Responsible Management Education) -verkostoon, josta käytetään lyhennettä PRME (lausutaan praɪm). Vuonna 2007 perustettu PRME tukee vastuullisuustyötä yliopistoissa ja korkeakouluissa, jotka tarjoavat kauppatieteiden ja johtamisen alan koulutusta. Verkostoon kuuluu yli 800 korkeakoulua noin sadasta maasta.
Seuraavassa on tekemäni käännös PRME:n periaatteista, joissa yliopistot ja kauppakorkeakoulut asettavat itselleen laadullisia tavoitteita ja päämääriä. Periaatteita ei tietääkseni ole aiemmin suomennettu. Lyhyet kommenttini ovat kursiivilla kunkin periaatteen alla.
Vastuullisen johtamiskoulutuksen periaatteet
Tarkoitus
Edistämme vastuullista johtamiskoulutusta ja vaalimme osallistavaa hyvinvointia ja ekosysteemien kukoistusta.
Tähän ylevään tavoitteeseen liittyy oletus, että yliopistot ja kauppakorkeakoulut voivat koulutuksen ja tutkimuksen keinoin edesauttaa yritysten ja julkisen sektorin toimintaa niin, että siitä syntyy hyvinvointia jaettavaksi kaikille yhteiskunnan jäsenille. Ekosysteemi-sana viittaa tässä erityisesti yhteistyöhön eri toimijoiden, kuten yritysten, yliopistojen ja niiden sidosryhmien kanssa. Ei ole kuitenkaan väärin ajatella, että ’ekosysteemi’ viittaa myös eliöiden ja niiden luonnonympäristön muodostamiin kokonaisuuksiin. Tämä jälkimmäinen tulkinta korostaa johtamiskoulutuksen ympäristövastuuta.
Arvot
Asetamme organisaatiovastuun ja tilivelvollisuuden yhteiskuntaa ja ympäristöä kohtaan toimintamme ytimeen.
Yliopistot ja korkeakoulut asettavat itselleen riman korkealle mitä tulee niiden toiminnan yhteiskunnallisiin ja ekologisiin vaikutuksiin. Niistä ne katsovat olevansa vastuussa suurelle yleisölle ja koko elokehälle.
Opetus
Kehitämme oppimisympäristöjämme sisällyttämällä vastuullisen johtamisen oppeja ja käytäntöjä opetussuunnitelmiimme ja pedagogiikkaamme.
Vastuullisen johtamiskoulutuksen korostaminen on PRME-jäsenyyden ytimessä.
Tutkimus
Tutkimme ihmisiä, organisaatioita, instituutioita ja maailman tilaa, jotta siivittäisimme vastuullisen johtamisen ja koulutuksen käytäntöjä.
PRME-verkoston jäsenet pyrkivät harjoittamaan tutkimustoimintaa siten, että sen avulla ne voivat entistä luotettavammin kantaa johtamiseen ja koulutukseen liittyvää yhteiskuntavastuuta.
Kumppanuus
Otamme mukaan ihmisiä liike-elämästä, julkishallinnosta, kansalaisyhteiskunnasta ja korkeakouluista edistämään vastuullista ja tilivelvollista johtamiskoulutusta ja -käytäntöjä.
PRME:n jäsenet pyrkivä laaja-alaiseen yhteistyöhön yhteiskunnan eri sektoreita edustavien kumppaneiden ja muiden asianosaisten kanssa. Verkoston jäsenet katsovat tämän kuuluvan omaan yhteiskuntavastuuseensa.
Käytäntö
Otamme vastuullisen ja tilivelvollisen johtamisen periaatteet käyttöön omassa hallinnossamme ja toiminnassamme.
PRME:n jäsenet haluavat välttää ”suutarin lapsilla ei ole kenkiä” -tyyppistä tilannetta ja haluavat myös sisäisessä toiminnassaan olla vastuullisia.
Jakaminen
Jaamme onnistumiset ja epäonnistumiset toistemme kanssa, jotta voimme oppia yhdessä ja toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla yhteisiä arvojamme ja tavoitteitamme.
PRME:n jäsenet pyrkivät käyttämään verkostoaan yhteisoppimiseen ja kokemusten jakamiseen vastuullisuuden hengessä.
Näihin seitsemään periaatteeseen myös Vaasan yliopisto on sitoutunut. Haluamme, että se näkyy antamassamme koulutuksessa, tekemässämme tutkimuksessa ja yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Kiinnitämme huomiota vastuullisuuden ja eettisyyden kysymyksiin erityisesti YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta.
Vastuullisuuden käsitteellä on normatiivinen sävy, mikä ohjaa arvioimaan toiminnan eettistä oikeutusta ja velvoittavuutta. Vastuullisuus tarkoittaa vastuussa olemista ja vastuun kantamista. Yksilön ominaisuutena se viittaa muun muassa velvollisuudentuntoon, huolellisuuteen ja rehellisyyteen.
Yritysvastuusta eli yritysten yhteiskuntavastuusta (CSR: corporate social responsibility) puhuttaessa vastuullisuus tarkoittaa aktiivisia toimenpiteitä, joilla organisaatio vähentää ja kompensoi aiheuttamiaan päästöjä ja muita luontohaittoja sekä edistää hyvää hallintotapaa, henkilöstönsä hyvinvointia sekä yhteishyvää kuten yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Näitä kutsutaan ESG-asioiksi (environmental, social and governance).
Monet organisaatiot, kuten Vaasan yliopisto, nimeävät vastuullisuuden arvokseen ja ilmaisevat sillä sitoutumista kaikkiin yleisesti hyväksyttyihin arvoihin. Vastuullisuus on siten ”arvojen arvo”, johon muut arvot sisältyvät. Näin ymmärrettynä vastuullisuus on pikemmin toimintamme tapa kuin yksittäinen arvo (S. Pihlström, ”Arvot, päämäärät ja vastuullisuus”, teoksessa: K. Eräranta & V. Penttilä (toim.), Vastuullinen viestintä, ProCom 2021, 152).
Nykyisin on tapana tähdentää organisaatioiden toiminnassa asiaa, joka liittyy muun muassa vastuullisuuteen mutta jota aiemmin saatettiin pitää itsestäänselvyytenä ja toiminnan julkilausumattomana perusideana. Tuo asia on vaikuttavuus.
Vaikuttavuutta voitiin eri muodoissaan pitää ennemminkin politiikkaan, edunvalvontaan, tuotekehitykseen, markkinointiin, kasvatukseen ja koulutukseen tai jopa taiteisiin kuuluvana kuin tieteellisen (perus)tutkimuksen tavoitteena. Vaikuttavuudella on monia eri ulottuvuuksia, kuten poliittinen ja yhteiskunnallinen, tekninen ja taloudellinen, ekologinen, kulttuurinen ja sivistyksellinen sekä eettinen ja esteettinen.
Nykyisin myös yliopistoilla on tapana nimetä toimintansa tavoitteeksi vaikuttavuus, joka liittyy niin koulutukseen, tutkimukseen ja yritysyhteistyöhön kuin vastuullisuustyöhönkin. Yleensä yliopistojen vaikuttavuudella tarkoitetaan yhteiskunnallisia vaikutuksia laajasti ottaen, mukaan lukien taloudelliset, ekologiset, eettiset ja sivistykselliset vaikutukset. Tällainen laaja vaikuttavuustavoite on myös Vaasan yliopistolla – PRME:n viitoittamassa vastuullisen johtamiskoulutuksen hengessä.
PRME-verkosto järjestää johtamiskoulutuksen kehittämisseminaareja, tutkimuskonferensseja ja opiskelijatilaisuuksia ympäri maailmaa. Apulaisprofessori Aušrine Šilenskyte on Vaasan yliopiston edustaja PRME:n pohjoismaisessa jaostossa (PRME Chapter Nordic).
PRME:n jäsenet raportoivat vuosittain verkoston sihteeristölle siitä, miten ja missä määrin ne ovat toteuttaneet seitsemää periaatetta. Seuraavassa on linkki Vaasan yliopiston raporttiin vuodelta 2025.