Vika ei ole kuitenkaan välttämättä vastuullisuuden korostajissa, vaan itse käsitteessä. Vastuullisuuden käsite on mustekalamainen, ja lonkerot vetävät moneen suuntaan. Siksi on hyödyllistä tutustua hieman tarkemmin, millaisesta vyyhdestä on kysymys.
Avuksi voi olla Peter Hackerin kirja The Moral Powers: A Study of Human Nature (Wiley-Blackwell 2021). Siinä esitetään vastuun lajien erottelu (s. 197–198), jota seuraavassa esittelen ja kommentoin.
1) Kausaalinen vastuu (causal responsibility) viittaa Hackerin mukaan niin ihmisiin tekojen tekijöinä kuin luonnonilmiöihin ja -tapahtumiin erilaisten vaikutusten syinä. Suomessa kevättulvia aiheuttavat muun muassa jokien jääpadot, suuri lumimäärä, nopea lämpötilan nousu ja sateet. Tulvia voi kuitenkin syntyä myös ihmisen toiminnan kuten maankäytön ja rankentamisen seurauksena. Suomen kielessä vastuu-sana viittaa tavallisesti vain ihmisiin; ihmiset voivat olla vastuussa. Eläimiä ja luonnonilmiöitä taas pidetään vain syinä ja aiheuttajina; niille ei voi antaa vastuuta eikä niitä voi kiittää tai moittia paitsi leikillään ja vertauskuvallisesti tyyliin ”olitpa ilkeä ukkonen, kun metsän poltit”. Jos siis sanotaan, että luonto ja ihmiset ovat kausaalisesti vastuussa tulvista, tarkoitetaan että tulvat aiheutuvat luonnollisista tekijöistä ja ihmistoiminnasta.
2) Kykyvastuu (capacity responsibility) tarkoittaa, että vastuu edellyttää henkilöltä erityisiä kykyjä kuten tietoa, ymmärrystä ja itsehillintää. Jos niitä puuttuu, henkilöä ei välttämättä voida pitää ainakaan täysimääräisesti vastuunalaisena. Sen sijaan sanotaan esimerkiksi, että tekijä oli täyttä ymmärrystä vailla. Kerrotaan, että Ranskassa pidettiin mustasukkaisuutta lieventävänä asianhaarana, kun intohimorikoksista määrättiin rangaistuksia. Mustasukkaiselta ajateltiin puuttuvaan itsehillintää ja harkintakykyä.
3) Tekoja koskeva vastuu (act responsibility) liittyy edelliseen ja viittaa siihen, että yksilöitä ja yhteisöjä pidetään vastuussa teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Teon tai tekemättä jättämisen tahallisuus on keskeinen kriteeri, kun vastuuta arvioidaan.
4) Edesvastuu (liability responsibility) liittyy läheisesti edellisiin ja tarkoittaa tekoihin liittyvää moraalista, sosiaalista tai oikeudellista vastuussa olemista. Vastuussa oleminen näkyy käytännössä siinä, että teon tekijää voidaan kiittää tai moittia, palkita tai rangaista. Kiitoksen ja moitteen, palkitsemisen ja rankaisemisen taustalla on yhteisöllisesti rakentuneita ja yllä pidettyjä arvoja ja normeja.
5) Roolivastuu (role responsibility) viittaa siihen, että erityisessä roolissa tai tehtävässä toimiessaan henkilöä voidaan pitää vastuussa myös sellaisista teoista ja tapahtumista, joihin hän ei itse ole välittömästi osallistunut tai vaikuttanut. Tällainen rooli voi olla esimerkiksi johtajalla tai opettajalla.
6) Vastuullisuus luonteenpiirteenä kuuluu henkilölle, mahdollisesti myös organisaatiolle kuten yritykselle tai laitokselle, joka on tarkka ja huolellinen.
7) Muita vastuun muotoja ovat kollektiivinen vastuu ja yritysvastuu. Joidenkin mielestä Ukrainan sodasta ei pidä moittia vain Putinia ja Venäjän johtoa, vaan vastuussa ovat myös tavalliset venäläiset. Heidän pitäisi kansalaisvaikuttamisen keinoin vaatia sodan lopettamista. Yritys- eli yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan yritysten ja muiden organisaatioiden vastuuta sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksistaan (Eeva Hellström & Pinja Parkkonen, Vastuullisuuden tulevaisuus: miten vastuullisuus kohtaa kestävyyden ja vaikuttavuuden? Helsinki: Sitra 2022, 14).
Kun vastuullisuudesta eli vastuun kantamisesta puhutaan, on hyvä pitää mielessä edellä mainitut vastuun lajit ja ”lonkerot”. Niihin liittyvä opetus on se, että vastuullisuudella on perusteensa ja edellytyksensä.
Vastuun kantaminen perustuu yleisiin eettisiin normeihin, yhteisöllisiin odotuksiin ja asiayhteydestä riippuvaisiin normeihin kuten lainsäädäntöön tai johtosääntöön.
Vastuullisuus edellyttää tekoja ja tekemättä jättämisiä. Tekojen tulee olla asianmukaisia ja tilanteeseen sopivia, tarkasti ja huolellisesti tehtyjä.
Vastuullisuus liittyy yksilöiden tai yhteisöjen toimimiseen erityisissä rooleissa tai tehtävissä. Tällaisissa tehtävissä toimivia voidaan kiittää vastuullisiksi tai moittia vastuuttomiksi. Kiitokseen ja moitteiseen voi liittyä muita sanktioita.
Tältä pohjalta on mahdollista kirkastaa myös yritysten yhteiskuntavastuun ideaa. Kannattaa kiinnittää erityistä huomiota tekoja koskevaan vastuuseen (3), edesvastuuseen (4) ja roolivastuuseen (5) sekä vastuullisuuteen luonteenpiirteenä (6).
Yritysvastuussa keskeisiä kysymyksiä ovat, kuka on vastuussa mistä ja kenelle. Entä mihin vastuu perustuu, kuka vastuuseen asettaa ja mitä vastuusta seuraa? Mitä vaikeampi näihin on vastata, sitä helpommin yritysvastuun merkitys jää epäselväksi.
