Pieter Brueghel (1525-1569): Maisema, jossa Ikaros putoaa (1558)

Ihmiskunnan kehitys

blog

Missä suhteessa ihmiskunta on kehittynyt?

Psykologi Steven Pinker listaa erilaisia ihmisen hyvinvointia edistäviä asioita: pitkäikäisyys, terveys, ravinto, varallisuus, rauha, turvallisuus, yhtäläiset oikeudet, tieto ja onnellisuus (Enlightment Now, New York: Viking, 2018). Monet elleivät useimmat ihmisten pitävät mainittuja asioita hyvinä ja tavoiteltavina. Pinker jättää kuitenkin listan perustelut ja asioiden väliset riippuvuudet satunnaisten huomioiden varaan. Hän keskittyy todistelemaan, että ihmiskunta on kehittynyt.

Kehitys on positiivisesti ladattu käsite; muutoksen käsite olisi neutraalimpi. Muutos voi olla myönteistä, kielteistä tai vastakohtien välillä olevaa. Muutoksen laadun arviointiin vaikuttaa paljon se, mistä tai kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan.

Jos ihmiskuntaa koskevia muutoksia tarkastellaan mahdollisimman yleiseltä kannalta, ”lintuperspektiivistä”, mutta virittäydytään Pinkerin tavoin myönteisesti, heikkouksia kuitenkaan unohtamatta, mitä erityisesti voisi nostaa esiin?

Tässä on oma kolmen kohdan listani asioista, joiden suhteen ihmiskunta on ottanut pitkiä askelia eteenpäin, mutta välistä myös taka-askelia. Korostan, että myönteisestä muutoksesta huolimatta näihinkin asioihin liittyy monia ongelmia, rajoituksia ja keskeneräisyyttä.

Tieteellinen tieto

Tieteen ja tekniikan kehitys on pitkään ollut huimaa ja kiihtyvää. Kuka tietää, onko rajuin kiihdytys jo nähty monella tieteenalalla? Tieteen edistymisen voi kenties kouriintuntuvimmin todeta luonnontieteissä ja niitä soveltavilla aloilla, tekniikassa ja lääketieteessä.

Uusia tärkeitä havaintoja on kuitenkin tehty ja havainnot mahdollistavia käsitteitä ja teorioita kehitetty myös yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä. Ymmärrämme enemmän ja monia asioita ymmärrämme entistä paremmin. Lisääntynyt ymmärrys ei kuitenkaan välttämättä siirry käytäntöön, mitä osoittavat jatkuvat psykososiaaliset ja yhteiskunnalliset ongelmat.

Tieteellinen tutkimus on avannut Pandoran lippaan. Tieteen ja tekniikan kehityksen sekä niiden ruokkiman talouskasvun myötä on syntynyt uusia vakavia, maailmanlaajuisia ongelmia – hyvinvoinnin suurta kokonaiskasvua kiistämättä. Suuria ongelmia ovat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja yhteiskuntien välinen tuhoisa resurssikilpailu, joka on osittain myös Ukrainan sodan taustalla.

Tiedettä, teknologiaa ja talouskasvua tarjotaan lääkkeeksi niiden itsensä synnyttämiin kielteisiin sivuvaikutuksiin. Asetelma on mutkikas ja vaikea, ja ongelmien ratkaiseminen edellyttäisi kaiken muun resursoinnin ja yhteiskuntien kehittämisen lisäksi suuria tutkimuspanostuksia. Onko panostuksiin varaa ja syntyykö tuloksia riittävän nopeasti?

Erilaisten perinteiden ja ajattelutapojen tuntemus

Yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin liittyy vahvasti erilaisten kulttuurien, perinteiden ja aatevirtausten tuntemus. Sellainen voi olla pinnallista tai syvällistä.

Kulttuurien välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Erilaisten perinteiden ja ajattelutapojen kohtaamisia – myös yhteentörmäyksiä ja häviämisiä – ja monenmoista vuorovaikutusta on ollut viimeisen 50 vuoden aikana enemmän kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa. Sitä kutsutaan globalisaatioksi.

Perinteet ovat muovautuneet, eriytyneet ja sulautuneet yhteen. Kaupankäynti, tiedonvälitys ja turismi ovat näytelleet globalisaatiossa avainrooleja. Monikulttuurisia avioliittoja on enemmän kuin koskaan ennen, samoin kuin monentasoista tietoisuutta eri tavoista ja kulttuureista.

Kulttuurisesta rikkaudesta ammennetaan entistä enemmän. Siitä osoituksena – joidenkin mielestä vesittyneenä sellaisena – ovat etniset ravintolat ja maailmanmusiikki.

Asialla on myös kääntöpuolensa. Pienet kulttuurit ja perinteet ovat entistä vahvemmin isompien puristuksessa. Kulttuurien kohtaaminen ei ole välttämättä auvoista, vaan voi herättää myös monenlaista kitkaa, vastustusta ja sisäänpäin kääntymistä. Avarakatseisuuden vanavedessä uivat kapeakatseisuus ja nurkkakuntaisuus. Onpa käynyt niinkin, että syrjintä ja ääriajattelu ovat voimistuneet.

Tasa-arvo ja yhteiskunnallinen suvaitsevaisuus

Sukupuolten tasa-arvo on ottanut sadassa vuodessa suuria harppauksia eteenpäin monissa maissa, myös Suomessa, mutta matkalla ollaan edelleen. Sukupuolivähemmistöjen tasa-arvo on edistynyt lyhyemmän aikaa ja pienemmin askelin. Monissa maissa sukupuolivähemmistöjen kohtelu on edelleen törkeää.

Taantumista on tapahtunut siellä, missä uskonnollinen autoritaarisuus tai poliittinen totalitarismi on saanut tai säilyttänyt jalansijaa. Liberaaliin ja moniarvoiseen yhteiskuntaan sopii huonosti, että eettisissä ja ihmiskuvaa koskevissa päätöksissäkään vedottaisiin muuhun kuin järkiperäiseen harkintaan, tieteen tuloksiin ja yhdessä hyväksyttyihin arvoihin. Eri traditioiden oppeihin ja perinnäissääntöihin nojaaminen ei käy päinsä demokratioissa, joissa lainasäädännön tulee olla järkiperäisesti perusteltua, laajasti keskustelua ja yleisesti hyväksyttävää.

Ongelmaksi voi muodostua, että oman erityisen perinteensä näkökulmasta ja lähtökohdista todellisuutta tarkasteleva ei välttämättä tunnusta tutkimukseen ja demokraattiseen päätöksentekoon perustuvia ratkaisuja, vaan pitää niitä harhaisina ja turmeltuneina. Tällaisiin tilanteisiin ei liene parempaa neuvoa kuin kärsivällisyys ja demokratian puolustaminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.